Oulu valittiin keskiviikkona Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026. Kisa oli lasten ja nuorten voitto. Oulun hakemus sisältää rohkeita lasten ja nuorten osallisuutta vahvistavia avauksia, joita on kulttuurielämässä tämän jälkeen vaikea sivuuttaa:
- Lapset suunnittelijoina: Oulun ohjelma perustuu 1450 lapsen työpajoissa ammennettuihin ideoihin.
- Lapset viestijöinä: Oulu on ensimmäinen kulttuuripääkaupunki, jolla on oma lasten viestintästrategia. Oulun seudun lapset viestivät kulttuurista itse muille eurooppalaisille lapsille.
- Lapset päättäjinä ja taiteilijoina: Ouluun kaupunginkirjaston kokonainen kerros omistetaan uudelle STREAM-lastenkulttuurikeskukselle, jonka lapset suunnittelevat.
Muutamia mainitakseni.
Ja sitten voittekin nuolaista ripauksen suolaa, jonka kanssa blogistin makeahkoa omakehua kannattaa aina nauttia. Olin pienessä roolissa mukana Oulun lastenkulttuurikeskuksen ja lasten viestintästrategian suunnittelussa. Rakastuin Ouluun ja sen rohkeuteen.
Lastenmaailma-yhdistyksessä ajamani ajatus kansainvälisesti kunnianhimoisesta, kirjallisuuslähtöisestä lastenkulttuurikohteesta sai hyvän kodin Oulusta, jossa samantapaista ideaa oli kehitelty pitkään. Saimme yhdessä lietsoa toistemme ideoiden suuruudenhulluutta.
Ouluun henkisesti adoptoituna aktivisti-yrittäjänä olen siis puolueellinen. Mutta olen myös tasapuolisuuteen pyrkivä viestintäjohtaja, tutkija ja journalisti.
Kuinka paljon ja miten kulttuuripääkaupunkihakemuksissa puhutaan lapsista? Vertasin Oulun hakukirjaa Savonlinnan ja Tampereen vastaaviin. Sitten tarkastelin Saksan Chemnitzin voittanutta hakukirjaa vuodelle 2025.
Tulos 1: Oulun, Tampereen ja Savonlinnan hakemuksissa sana lapsi esiintyy eri muodoissaan noin 60-65 kertaa. Chemnitzillä luku on 18.
Ero voi selittyä osittain käytettävillä käsitteillä (esimerkiksi sanat ”nuori” ja ”young” voivat viitata myös lapsiin). Aineiston sanamäääräkin vaikuttaa. Mutta suuntaa tulos silti antaa, ja ohjelmien lukeminen vahvistaa vaikutelmaa. Suomalainen kulttuurikenttä panostaa lapsiin eurooppalaisittain ainutlaatuisella volyymilla.
Tulos 2: Suomalaiskaupungeille oli tyypillistä lapsen toimijuuden korostaminen kulttuurissa. Chemnitzissäkin kansalaiset ovat taiteen toimijoita. Mutta saksalaisten hakemuksessa lapset eivät näy toimijoina juuri lainkaan.
Suomessa lapset ovat kansalaisia. Esimerkkejä hakukirjoista:
Tampere: Lapset kaappaavat kaupungin. Lapset suunnittelevat ja toteuttavat taidefestivaalin ohjelman. Aikuiset ovat fasilitaattoreita, mahdollistajia.
Savonlinna: Kaupunki kutsuu kaikki itäsuomalaiset lapset laulamaan yhdessä maailman suurimpaan kuoroon.
Oulu: Taiteen taimet -lastenbiennaalin ohjelmassa lasten itse tuottamaa kulttuuritoimintaa esitellään kokonaisen kuukauden ajan.
Suomalaisissa hakemuksissa lapset saavat myös päättää kulttuurivuoden asioista. Esimerkiksi Savonlinnassa lastenlaulukilpailua tuomaroi ammattilaisten ohella lapsiraati. Kaikki hakijat tutkivat lasten toiveita työpajoissa ja kyselyissä.
Lasten ja nuorten osallisuuden ajatus on niin läpitunkeva, että sen hokemiseen kyllästyisi, ellei osallisuusideoissa olisi niin kiitettävää määrää konkretiaa. Jos nämä suunnitelmat toteutuvat, lastenkulttuurissa ei tarvitse enää puhua osallisuuspesusta.
Mikä ratkaisi voiton?
Suuret kaupungit Oulu ja Tampere lupasivat lapsia koskevia merkittäviä rakennushankkeita parhaille paikoille: Lasten mediamaailma Tampereen Särkänniemeen ja Oulun kaupunginkirjaston peruskorjauksessa toteutettava lastenkulttuurikeskus. Lastenkulttuurikaupunkina Oulu voitti kenties vain turvan mitalla Tampereeseen. Valintaraati on luvannut julkaista maalikamerakuvat eli perustelut noin kuukauden kuluttua.
Silloin ehkä kuulemme, mikä painoarvo lapsiin panostamisella aikuisraadin mielestä oli.
Mutta kisalla on myös yhteinen voittaja. Suomi on lastenkulttuurin maa. Monessa Euroopan maassa lapsi nähdään ensisijaisesti ”nuoren yleisön” käsitteen kautta. Yleisössä lapsi kokee ja ottaa vastaan taidetta. Arvokasta sekin. Mutta Suomessa lapset ovat myös taitelijoita ja päättäjiä. Se on omaperäinen, edelläkävijän sanoma, jota kannattaa rummuttaa Suomessa ja maailmalla.