Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Lasten ja nuorten keskukselle erityisavustuksen koronakriisin aiheuttamien, nuoriin kohdistuneiden vaikutusten lieventämiseksi. Avustuksella käynnistettiin syksyllä 2021 nuorten yksinäisyyttä taklaava Mukaan-hanke. Hankeessa luotiin ja testattiin uudenlaisia digitaalisia ja vertaisuuteen perustuvia työkaluja sekä toimintatapoja nuorten yksinäisyyden vähentämiseksi.
Pyrkimys vaikuttavuuteen
Vaikka kyse oli hankemaailman mittakaavassa varsin lyhyestä rahoituksesta, tarkoitus oli helpottaa yksittäisten nuorten ja heidän huoltajiensa selviytymistä korona-ajan tuomista sosiaalisista haasteista. Samalla oli pyrkimys tuoda esiin ulkopuolisuuden ehkäisyn teemaa ja haastaa eri toimijoita vahvistamaan keinoja, joilla ulkopuolisuutta ehkäistään.
Korona-ajan pitkittyminen ja kevättalven 2022 tautihuippu muuttivat hankkeen luonnetta yhä enemmän digitaaliseen suuntaan. Hankesuunnitelmaan sisältynyttä tukihenkilötoimintaa ei ollut mahdollista käynnistää suunnitellulla tavalla, joten tilalle kehitettiin erilaisia vertaisuuden vahvistamisen muotoja hankkeen pilottipaikkakunnilla, paikalliset mahdollisuudet ja tarpeet huomioiden. Positiivisena huomiona voidaan todeta, että hankkeen maantieteellinen kattavuus vahvistui työskentelyn muututtua aiempaa enemmän verkkovälitteiseksi.
Hankkeen tukena toimivat Mukaan-hautomot olivat merkittävä osa hanketta. Hankkeen ajaksi koottiin nuorten vaikuttajaryhmistä koostuva valtakunnallinen nuorten ajatushautomo, jonka tehtävänä oli keksiä ja kommentoida keinoja, jotka tähtäävät vähentämään nuorten yksinäisyyttä Suomessa. Ryhmä kokoontui noin kerran kuussa ja piti nuorten näkökulman kaikessa toiminnassa aktiivisesti mukana. Lisäksi oli toinen Mukaan-hautomo, joka koostui hankkeen toimintaan osallistuneista työntekijöistä ja joukosta kirkon erityisnuorisotyönohjaajia. Myös tämä ryhmä kokoontui etänä noin kuukauden välein.
Koostetta toteutuneesta toiminnasta
Mukaan-hanke on ollut mukana kehittämässä Frendie-kaverisovelluksen, jonka avulla tarjotaan konkreettista apua nuorten yksinäisyyteen ja verkostojen vähyyteen. Sovellus on suunnattu 13–17-vuotiaille nuorille, ja se on yksi tapa löytää uusia kavereita yhteisten mielenkiinnon kohteiden ja elämäntilanteiden samankaltaisuuksien pohjalta. Kaveruuden löytämiseen ei tarvitse aina luoda kiiltokuvamaista kuvagalleriaa. Frendien kehittämisen kautta kertyi paljon tietoa digitaalisen nuorisotyön nettiturvallisuuteen liittyen. Frendie-sovelluksen pilotointi Lasten ja nuorten keskuksessa jatkuu vuoden loppuun, vaikka hanke päättyykin.
Huoltajien tueksi syntyi puolestaan Murehdinta-klubi, joka on matalan kynnyksen vertaisryhmä teini-ikäisten vanhemmille digisti. Klubi on paikallisten toimijoiden järjestämä, osallistava webinaari vanhemmuuden tueksi. Käsiteltävät teemat nousevat paikkakuntien huoltajilta. Pidettyjen klubien aiheet ovat painottuneet nuorten yksinäisyyteen sekä vanhemman ja nuoren välisen vuorovaikutuksen kehittämiseen. Mallia on pilotoitu Mikkelissä, Kannuksessa, Lempäälässä, Kotkassa, Imatralla sekä valtakunnallisena webinaarina, joissa se on tavoittanut jo runsaasti teini-ikäisten huoltajia. Murehdinta-klubi on toimiva malli myös eri-ikäisten lasten huoltajille, ja malli jää osaksi Lasten ja nuorten keskuksen Perheystävätoimintaa.
“Tilaisuus merkitsi tosi paljon, koska aiheet on tosi tärkeitä ja isoja! Haastattelutilanteet oli aluksi jännittäviä, mut sitten kun pääsi puhumaan niin ei jännittänyt niin paljoa. Opin enemmän näkökulmia aiheista! Ja oli ihana olla mukana.”
— Murehdinta-klubissa mukana ollut nuori
Seiskat-projektilla mallinnettiin jatkotyöskentelyä yläkoulun alussa pidettäville ryhmäytymispäiville, jotka voisi toteuttaa ja jalkauttaa eri paikkakunnilla muovaten niitä paikallisiin olosuhteisiin sopiviksi.
Toimintamallia kokeiltiin Juvalla ja Haapajärvellä. Haapajärvellä toimintaa testattiin kouluviikon keskellä pidetyn leirivuorokauden aikana ja Juvalla puolestaan kolmen oppitunnin kokonaisuutena tavallisena koulupäivänä. Suurin Seiskat-projektin onnistuminen oli kohderyhmän osallistaminen. Seiskaluokkalaiset saivat vaikuttaa tuntien aiheisiin, joka ainakin Juvalla motivoi nuoria ja lisäsi vaikuttavuutta.
Seiskat-mallia kehitetään ja käytetään tulevina lukukausina jo sovitusti muutamalla paikkakunnalla. Kokemukset menevät jatkokäyttöön, kun kehitetään kirkon nuorisotyön toimintaa yläkouluihin.
“Tykkäsin ryhmätöistä ja yhdessä ajattelusta.”
— Seiskat-projektissa mukana ollut nuori
Upee-työkalu syntyi Mukaan-hautomolaisten ajatuksesta luoda ulkopuolisuuden torjunnan muistilista työn tueksi. Listan avulla tulee kysyttyä itseltään ja muilta, kuka jää ulkopuolelle ja kuinka sen voisi estää. Jaettavana postikorttina ja digitaalisena muistilistana työkalua voi hyödyntää oikeastaan kaikessa ihmisten kanssa tehtävässä työssä.
Toinen Mukaan-hautomosta noussut ja jalostettu ajatus oli Miten menee? -kampanja. Yhteiskunnan rajoitukset koronapandemian aikana ovat vaikuttaneet suuresti nuorten arkeen. Käynnistimme kampanjan, jossa haastettiin aikuisia kiinnittämään huomiota nuoriin ja kiinnostumaan heidän voinnistaan. Haastekampanja toteutettiin tammi-helmikuussa 2022 sosiaalisessa mediassa, ja sitä seurasi ja jakoi lähes 100 000 ihmistä. Mukaan saatiin merkittävä joukko julkisuuden henkilöitä ja kasvatusalan ammattilaisia. Huomionarvoista oli kampanjan nopeus – kesti vajaan viikon verran idean syttymisestä, että haaste levisi laajamittaiseksi kampanjaksi.
Hankkeen suurimpana oppina voinee pitää ulkopuolisuuden ehkäisyn työotteen kokonaisvaltaista tärkeyttä. Osallisuuden teemat kulkevat ulkopuolisuuden ehkäisyn kanssa käsi kädessä, ja kumpikin teema tulee aktiivisesti huomioida, jotta kaikilla nuorilla olisi mahdollisuus kuulua joukkoon. Korona-ajan ja Ukrainan sodan tuoma turvattomuus kasvattavat yhteiskuntaa lävistäviä haasteita. Entistä tärkeämpää on kiinnittää huomiota siihen, että kaikki pysyvät mukana. Kukaan ei jää ulkopuoliseksi.
Hankkeen kokemukset vahvistavat käsitystä siitä, että nuorten ottaminen mukaan kaikkea toimintaa suunniteltaessa on ehdottoman tärkeää. Palvelumuotoilu ja muut erilaiset uudet kokeilut ulkopuolisuuden ehkäisyssä ovat tarpeen, ja ulkopuolisuuden ehkäisyn asenteen tulee olla jatkossa mukana entistä vahvemmin kaikessa kasvatustoiminnassa. Tarvitaan monenlaisia kokemuksia, jotta resurssit voisivat kohdistua mahdollisimman hyvin lasten ja nuorten hyväksi.
