Jotta minulla olisi parempi olla, tarvitsen avointa puhetta myös aiheista, jotka tuntuvat noloilta, häpeällisiltä ja kielletyiltä. Kun yhä useampi jakaa oman tarinansa kaikkine mutkineen, on helpompi sallia itselle ja muille se, ettei hyvä elämä tarkoita normien mukaista kiiltokuvaelämää.
Kompuraiset polut itse kullakin
Itse olen saanut kokea hyvää ja turvallista vertaisuutta vuosia sitten seurakuntien Perheasiain neuvottelukeskuksen järjestämässä eroryhmässä. Ryhmässä sain olla juuri sellainen, kuin sillä hetkellä siinä vaiheessa olin. Sain ajatella ääneen ilman valmiita timanttisia vastauksia. Tunsin ryhmässä iloa ja onnea myös siitä, että sain kohdata juuri nämä ihmiset. Toivoin kaikille hyvää. Sain myös itse takaisin iloa ja toivon. Turvallisuuden seurauksena ajatukseni alkoivat virrata ja pääsin eteenpäin.
Kokemassani keskustelevassa ja ohjatussa vertaistukiryhmässä oli salliva ilmapiiri. Kaikki mielipiteet olivat oikeita ja kaikki tunteet sallittuja. Ketään ei tuomittu tai arvosteltu. Ryhmässä jokainen pystyi kertomaan sellaisia omia ajatuksia, joita ei uskallettu puhua ryhmän ulkopuolella. Ryhmässä ei analysoitu asioita puhki tai väärille raiteille. Tällaiset vertaistukiryhmät ovat hyvin ohjattuja ja turvallisuuden takaa ryhmänohjaajan ammattitaito.
Yksin emme selviä. Mistä löydämme vertaisuutta?
Pohdin työssäni erilaisia vanhemmuuden tuen malleja osana Perheystävä-toimintaa ja näissä malleissa poikkeuksetta vertaisuus on kantava voima. Minä luotan vertaisuuden voimaan. Mutta.
Yhteisöpalvelujen aktiivikäyttö yleistyi pandemia-aikana eniten nuorilla ja nuorilla aikuisilla (16–24-vuotiaat) sekä keski-ikäisillä (45–54-vuotiaat), Tilastokeskuksen tilasto osoittaa. Peräti 36 prosenttia suomalaisista käytti yhteisöpalvelua useasti päivässä. Ajattelen, että näissä palveluissa on pitkälti kyse vertaisuuden etsimisestä.
Me kaikki taidamme kuitenkin tunnistaa sen kamalan keskustelun somessa, joka on kilpahuutoa tyhjyyteen. Ei toivoa vastauksesta tai minkäänlaisesta turvallisesta vertaisuudesta. Tunnistamme sen tilanteen, jossa ihminen hakee tukea, ymmärrystä, kuuntelua ja saa niskaansa kaikkea muuta. Ne hetket, joissa ajattelee, että kunpa tuo ihminen tuolla jossain ruutujen takana löytäisi turvallisen paikan vertaisuuteen jostain muualta kuin täältä.
Kyselimme Polku-kehittämistyöhön liittyen somessa Pirkkalan seurakunnan Laura Furun kanssa ajatuksia 15–22-vuotiaiden lasten vanhempien vanhemmuuden tuen tarpeista. Hyvin nopeasti avoimeen kenttään alkoi tulla vastauksia. Vastauksissa kerrottiin, miten tietoa, tukea ja keskustelua kaivataan hyvässä hengessä. Tätä henkeä ei löydy someryhmistä, joissa tuntuu olevan vain täydellisiä vanhempia, joilla on täydelliset lapset. Vastauksista kävi hyvin ilmi, ettei sellaisessa ilmapiirissä haluta kertoa tai kysyä neuvoa hankalissa asioissa.
Vertaisuus korvaa suvun vanhimmat
Vertaistoiminta on koettu keinoksi luoda yhteisöllisyyttä yhteiskunnassa, jossa vanhat yhteisömuodot, kuten suku- ja kyläyhteisöt, ovat vähentyneet. Vertaisuus vetää lapsiperheitä avoimiin kohtaamispaikkoihin etsimään turvallista vertaisuutta. Vertaistuki on kokemukseen perustuvaa ihmisten keskinäistä tukea, jota voi tarvita erilaisissa elämänvaiheissa. Se perustuu kokemukselliseen asiantuntijuuteen. Pikkulapsivaihe on yksi tällainen taitekohta, jossa vertaistuella on suuri tarve.
Vertaistuen arvoja ovat tasa-arvoisuus ja toisen ihmisen kunnioitus. Vertaiset ovat keskenään samalla tasolla, jolloin kukaan ei asetu toisen ylä- tai alapuolelle. Koska vertaisia yhdistää saman kokeminen, he voivat ymmärtää toisiaan jopa ilman sanoja. Vertainen, jolla on muut elämänalueet kunnossa, pystyy auttamaan toisia sellaisissakin asioissa, joissa ammattilainen ilman samaa kokemusta ei pysty.
Uudet tavat auttavat löytämään vertaisuutta
Murehdinta-klubit – vertaisuutta verkon yli
Olemme kehittäneet sekä testanneet mallia, jossa vanhemmat saavat keskustella ja murehtia yhdessä verkon yli. Murehdinta-klubin aiheet valitaan yhdessä ja niistä käydään ohjattua keskustelua, kuullaan kulloistakin kohderyhmää, nuorta, lasta tai perhettä. Murehdinta-klubin ajatus on mahdollistaa vertaisuutta ketterästi ilman, että vanhemman täytyy tulla paikan päälle. Murehdinta-klubi avaa parhaimmillaan väylän vertaisuuden kokemukselle ja sen syventyminen on kiinni ryhmän jäsenistä itsestään.
Ystäväperheitä vertaisiksi, elämän viisautta jakoon
Pirkkalan seurakunnassa on testattu toimintaa, jossa perheet löytävät toinen toisensa ja muodostavat ystäväperheitä. Tämä on mukava tapa tutustua toisiin, varsinkin jos paikkakunnalla ei ole ennestään tuttuja. Ystäväperhe-toiminnassa merkittävää on, että perheillä on samankaltaisia kysymyksiä ja että he elävät suunnilleen samankaltaista vaihetta. Seurakunta mahdollistaa perheiden löytymisen ja alkututustumisen. Tämän jälkeen perheet toimivat keskenään.
Vertaisuutta hakevan todellisuutta tulee kuunnella kunnioittaen
Nostin muutama päivä sitten turvallisen vertaisuuden teemaa yhteiseen keskusteluun yli 12 000 hengen äitien someryhmässä. Olen kuulunut tähän ryhmään vuosia ja olen ihaillut, miten ryhmän moderaattorit osaavat pitää ryhmän turvallisuutta yllä. Luonnollisesti tämä kokemus ei voi olla kaikkien yhteinen, mutta omasta näkökulmastani tilanne on yllättävän hyvä. Jotain kertoo kuitenkin se, että näissä suurissa ryhmissä kirjoitetaan tänä päivänä anonyymisti, sääntöjä korostetaan ja ryhmiin tarvitaan useita moderaattoreita.
Kysyin ryhmässä turvallisesta vertaisuudesta. Keskustelun herättämisestä sain peukkuja ja sydämiä, ja aihe koettiin kommenttien perusteella tärkeäksi. Kommenteissa korostui luottamus ja toisen totena pitäminen. Nämä ilmenevät kunnioituksena, kuunteluna, empatiana, rohkaisuna, anteeksiantamisena ja -pyytämisenä. Keskustelu ryhmässä lähti kivasti elämään ja uskon, että se osaltaan rakensi ryhmän vertaisuutta.
Olen vakuuttunut siitä, että ellemme edistä turvallista vertaisuutta, ei meidän kannata sitä toiminnassamme korostaa. Periaatteen on tultava näkyviin kaikissa valinnoissa. Turvallisen vertaisuuden vastuu on kaikilla osapuolilla.
Turvallinen vertaisuus koostuu ainakin näistä teemoista:
- Luottamuksellisuus
- Avoimuus
- Kunnioitus
- Tasa-arvoisuus
- Erilaisuuden arvostaminen
- Rehellisyys
- Yksityisyyden omista rajoista kiinni pitäminen
- Kohtaaminen ja vastavuoroisuus
- Myönteisyys
