"Erätauko on oivallinen tapa lähteä liikkeelle dialogitaidoissa. Menetelmä on kuin sulka Dumbon kärsän päässä: jossain vaiheessa dialogista tulee tapa toimia eikä menetelmää itsessään enää tarvita", Arikka kuvailee.

Kansainvälisenä sananvapaudenpäivänä (3.5.) Arikalle myönnetty palkinto on tunnustus paremman keskustelukulttuurin eteen tehdystä työstä.

Erätauko-keskustelumenetelmä sai alkunsa Sitran hankkeena viitisen vuotta sitten. ”Sitran tulevaisuus- ja ennakointitiimi lähti pohtimaan, mikä voisi olla hyvä keino vähentää keskustelukulttuurin polarisoitumisesta ja vahvistaa demokratiaa. Voisiko dialogi olla se juttu? Nyt viemme menetelmää eteenpäin Erätauko-säätiössä”, kertoo säätiön toimitusjohtaja Laura Arikka.

Erätauko auttaa käymään keskustelua rakentavasti ja kunnioittavasti. Se on Arikan mukaan mitä oivallisin menetelmä aina, kun halutaan syventää ymmärrystä ja kutsua erilaisia ihmisiä tasavertaisesti yhteen.

”Erätaukoa lähdettiin aika nopeasti kokeilemaan ympäri maata. Alussa siihen kuului ratkaisukeskeisiä elementtejä kuten työpajatyöskentelyä. Pian kuitenkin huomattiin, että jos halutaan kaikki mukaan keskustelemaan tasavertaisesti, dialogi riittää.”

Menetelmästä on pyritty laatimaan niin selkeä, että keskusteluihin on matala kynnys osallistua ja niitä on helppo ohjata.

”Kuka tahansa voi ottaa Erätauon käyttöön ja toiveena onkin, että mahdollisimman moni ryhtyisi ohjaamaan Erätauko-keskusteluja. Sen vuoksi olemme laatineet järjestäjien ja ohjaajien tueksi mittavan materiaalin, johon kuuluu erilaisia työkaluja. Se on vapaasti ladattavissa nettisivuiltamme”, Arikka kertoo.

”Dialogisuudessa voi aina kehittää osaamistaan, ja Erätauko on oivallinen tapa lähteä liikkeelle. Se on kuin sulka Dumbon kärsän päässä: jossain vaiheessa dialogista tulee tapa toimia eikä menetelmää itsessään enää tarvita.”

Puheenvuoro hiljaisille, rajat aktiivisille

Erätaukoa on käyttänyt jo yli 200 eri organisaatiota ja toimijaa. Mukaan mahtuu muun muassa kaupunkeja, seurakuntia, kouluja, ministeriöitä ja Suomen Partiolaiset.

Mitä tarjottavaa menetelmällä on erilaisille työyhteisöille?

”Erätauko on oiva väline ensinnäkin työntekijöiden yhteisiin ammatillisiin keskusteluihin vaikkapa ennen strategista suunnittelua tai mitä tahansa käytännön työtä. Se on todella hyvä tapa käynnistää erilaisia prosesseja.”

Arikka suosittelee Erätaukoa myös silloin, kun työyhteisössä on ilmennyt jokin asia, josta pitäisi puhua rakentavasti ja niin, että mahdollisimman moni pääsee mukaan keskusteluun. Toiseksi menetelmää kannattaa kokeilla yhteistyössä huoltajien kanssa.

”Erätaukoa voi käyttää vanhempien kanssa esimerkiksi toiminnan kehittämisessä tai silloin, kun jokapäiväiseen arkeen tulee muutoksia. Keskustelujen kautta saadaan tietoa siitä, mitä kokemusta huoltajilla on näistä asioista.”

Erätaukoilulle ei periaatteessa ole ikärajaa, kunhan keskusteluissa otetaan huomioon osallistujien ikätaso ja kielenkehitys. Tällä hetkellä nuorimmat tiedossa olevat osallistujat ovat alakoululaisia.

”Kuulisimme mielellään, miten Erätauko toimii ihan pienten lasten kanssa. Siitä meillä ei ole vielä juurikaan kokemuksia.”

Tekemällä oppii

Miten voi päästä alkuun Erätauko-menetelmän käytössä?

Arikka vinkkaa, että Lasten ja nuorten keskus kouluttaa ´uusia Erätauko-ohjaajia.

”Tärkeintä on tekemällä oppiminen – että lähtee vain rohkeasti kokeilemaan.”

Erätauko-keskustelun tueksi on laadittu pakillinen työkaluja, joista Arikka mainitsee ensinnäkin ”Rakentavan keskustelun pelisäännöt”.

”Se on tosi simppeli elementti, jota monet organisaatiot käyttävät työkulttuurissaan, vaikka eivät aina kävisi varsinaisia Erätauko-keskusteluja.”

Muista työkaluista Arikka nostaa esiin suunnittelun, tasavertaisuuden tukemisen ja paketoinnin – eli mitä tapahtuu dialogin jälkeen.

”Keskusteluun valmistautuminen on tärkeä osa Erätaukoa ja sen henkeä. Tässä vaiheessa on hyvä pohtia, mistä ymmärrystä halutaan lisätä – eli mikä on keskustelun aihe. Kannattaa myös miettiä, keitä pitäisi kutsua paikalle, jotta saataisiin riittävän moninainen ryhmä. Valmistelussa käydään lisäksi läpi mahdolliset tavoitteet ja mitä keskustelun jälkeen tehdään.”

Kaikkein yleisimmin käytetyt Erätauko-työkalut liittyvät tasavertaisuuden takaamiseen. Arikka kehottaa myös varhaiskasvattajia lähtemään liikkeelle näistä kahdesta apukeinosta: ”Hiljaiset äänet aktiivisiksi keskustelussa” ja ”Mitä tehdä kun joku dominoi”.

”Eli aktiivisia vähän rajataan ja hiljaisemmille tarkkailijoille mahdollistetaan puheenvuorot ja kysytään heiltä aktiivisemmin”, Arikka selittää.

”Tämä vuorovaikutusasia toteutuu melkein jokaisessa dialogissa. Osa meistä on varmempia ja saattaa viedä tilaa muilta, kun taas toiset – kuten minä itsekin – jäävät helposti tarkkailijan ja kuuntelijan rooliin.”

Paketointityökalu taas auttaa suunnittelemaan, mitä tehdään keskustelun jälkeen: kuinka hyödynnetään dialogissa saavutettua ymmärrystä ja oivalluksia.

Toiston kautta tavaksi toimia

Arikka painottaa, että on tärkeää pohtia, järjestetäänkö keskustelu keskustelun vuoksi vai osana prosessia. Joskus halutaan vain kutsua ihmisiä keskustelemaan jonkun ilmiön tai asian äärelle ja se riittää.

”Yksittäisissä dialogeissa ajatellaan, että tulos on nimenomaan siinä, että saadaan tuotua erilaiset ihmiset yhteen keskustelemaan jostain tärkeästä asiasta. Mutta hyvän dialogin jälkeen keskustelu usein jatkuu keskustelijoiden mielessä. Etenkin järjestäjä ja ohjaaja jäävät pohtimaan, mitä tämän jälkeen tapahtuu, vaikka alun perin ajatuksena oli järjestää vain yksi dialogi.” 

Miten sitten pitää menetelmän tarjoamat työkalut terävinä, jotta erätaukoilu ei jää vain yhteen tai kahteen kokeiluun?

Arikka suosittelee aktiivista käyttöä.

”Kannattaa funtsia jo etukäteen, missä kaikessa menetelmää voisi kokeilla ja mihin se sopii. Toivomme ihmisten ottavan menetelmän ajan myötä niin omakseen, että he voivat todeta tilanteen mukaan spontaanisti että hei, otetaanpa nyt Erätauko tueksi tähän keskusteluun.”

Tähän päästään Arikan mukaan toiston kautta. Se ei ole tärkeää pelkästään ohjaajan vaan myös keskustelijoiden taidon kannalta. Etenkin ryhmässä, joka tekee jatkuvasti yhdessä töitä, Erätauosta tulee toiston avulla tapa toimia. 

”Esimerkiksi lapset ja nuoret ottavat innokkaasti menetelmän omakseen nimenomaan toiston kautta. Meillä on kokemuksia rippileireistä, joilla on useana iltana käyty tunnin pituinen Erätauko-keskustelu. Näin nuoret ovat oppineet miten tilanteessa ollaan, mikä luo ilmapiiriin turvallisuutta.”

Tasavertaisuutta kielityökalulla – esimerkkinä varhaiskasvatus

Erätauko soveltuu Arikan mielestä mainiosti esimerkiksi seurakuntien ja yhteiskunnan varhaiskasvatuksen väliseen yhteistyöhön.

”Sitä kannattaa hyödyntää vaikkapa keskusteluissa varhaiskasvatukseen liittyvistä ilmiöissä, jotka saattavat olla joko todella paikallisia, kansallisia tai peräti globaaleja.”

”Katsomuskasvatuksessa Erätaukoa on käytetty uskonto- tai katsomusdialogissa. Varhaiskasvatuksen osalta katsomuskasvatukseen liittyvissä keskusteluissa on hyvä miettiä, millä tavalla eri katsomusten edustajia kutsutaan keskusteluun mukaan, olivatpa he sitten vanhempia, huoltajia, muuta sidosryhmää tai paikallista väestöä.”

Erätauko-dialogin kautta saadaan ymmärrystä siitä, miten eri taustoista tulevat ihmiset kokevat tiettyjä asioita. Kyse voi olla ihan jostain varhaiskasvatuksen arkisista rutiineista tai miten päiväkodissa tai kerhossa ollaan.

”Meillä tuli juuri käyttöön uusi kielityökalu. Sen avulla dialogissa huomioidaan erilaiset kielenkäyttäjät ja tähän liittyvät kulttuuriset kysymykset”, Arikka kertoo.

Erätauko-tiimi on pohtinut, mikä tekisi dialogista saavutettavampaa ja todennut, että ohjaajien on huomioitava tiettyjä seikkoja: Miten luoda tasavertainen ilmapiiri ja tukea keskustelun rauhallisuutta ja selkeyttä? Kuinka ihmisiä kutsutaan mukaan keskustelun? Miten luoda dialogista tilanne, johon kaikista taustoista tulevat ihmiset pystyisivät halutessaan osallistua?

Vuoden teemat: media ja koulutus

Tänä vuonna Erätauko-säätiö keskittyy entistä vahvemmin kahteen painopistealueeseensa. Toinen on menetelmän käyttäminen mediassa, verkkokeskustelussa ja eri tilaisuuksissa. Säätiö koordinoi esimerkiksi Ylen kanssa viisivuotista Hyvin sanottu – kunnioittavasti keskusteleva Suomi -hanketta, joka rohkaisee ihmisiä erilaisia näkemyksiä arvostavaan keskusteluun. Hankkeeseen on jo ilmoittautunut yli 110 yhteistyökumppania ja Arikan mukaan joukkoon mahtuu yhä mukaan.

”Toiseksi kehitämme koulutussektoria. Olemme kokeilleet Erätaukoa jo pilottioppilaitoksissa – vaikkapa miten dialogi onnistuu 45 tai 75 minuutin pituisissa keskusteluissa. Suunnitelmissa on myös laatia kouluille oma työkalu ja opastus”, Arikka kertoo.

Arikka painottaa, että Erätauko-toimintaa luodaan aina yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Säätiö ei kehitä menetelmää pelkästään omassa tiimissä, vaan kutsuu koolle aiheeseen perehtyneitä asiantuntijoita tai Erätauon konkareita.   

Maanantaina 3.5. vietettiin kansainvälistä sananvapauden päivää. Suomessa ensimmäistä kertaa jaetun sananvapauspalkinnon sai Erätauko-säätiön toimitusjohtaja Laura Arikka. Palkinto on tunnustus paremman keskustelukulttuurin eteen tehdystä työstä. Palkinnoin myönsi lehdistön- ja sananvapauden edistämistä ajava International Press Instituten (IPI) Suomen ryhmä.

Ennen joulua Kirkkohallitus myönsi Erätauko-säätiölle Kirkon viestintäpalkinnon 2019–2020. Palkinnon luovuttanut arkkipiispa Tapio Luoma totesi perusteluna muun muassa, että ”Jakolinjat ylittävä kunnioittava keskustelu, jossa eri tavoin ajattelevat ihmiset voivat kohdata ja kuulla toisiaan, on juuri nyt erittäin tärkeää.”

Teksti: Sinimaaria Kangas

Kuva Uzi Varon

Artikkeli on julkaistu Pieni on Suurin -lehdessä 2/21 (ilm. 2.3.)

Tutustu Lasten ja nuorten keskuksen järjestämiin Erätauko-koulutuksiin.