• Meistä
      • Ajankohtaista
      • Tietoa meistä
      • Strategia ja säännöt
      • Järjestön rakenne
      • Yhdistyksen kokous 2022
      • Toimintakertomukset ja -suunnitelmat
      • Yhteisvastuu 2022
      • Tievatupa
      • Aluetyö
      • Kolehdit
      • Publiva Oy
      • Partaharju-säätiö
      Menu
      • Ajankohtaista
      • Tietoa meistä
      • Strategia ja säännöt
      • Järjestön rakenne
      • Yhdistyksen kokous 2022
      • Toimintakertomukset ja -suunnitelmat
      • Yhteisvastuu 2022
      • Tievatupa
      • Aluetyö
      • Kolehdit
      • Publiva Oy
      • Partaharju-säätiö
  • Toiminta
      • Mediat
      Menu
      • Mediat
      • Lastenkirkko
      • Ttila
      • Pieni on suurin
      • Villi
      Menu
      • Lastenkirkko
      • Ttila
      • Pieni on suurin
      • Villi
      • Ulkopuolisuuden ehkäisy
      Menu
      • Ulkopuolisuuden ehkäisy
      • Saapas
      • Moottoripaja
      • PIKI-toimintamalli
      • Perheystävä
      • Mukaan-hanke
      • UPEE-työkalu
      Menu
      • Saapas
      • Moottoripaja
      • PIKI-toimintamalli
      • Perheystävä
      • Mukaan-hanke
      • UPEE-työkalu
      • Osallisuus
      Menu
      • Osallisuus
      • Lapsivaikutusten arviointi
      • Nuorten vaikuttajaryhmät
      • Nuorten tulevaisuusseminaari
      • NAVI
      Menu
      • Lapsivaikutusten arviointi
      • Nuorten vaikuttajaryhmät
      • Nuorten tulevaisuusseminaari
      • NAVI
      • Musiikki
      Menu
      • Musiikki
      • Liikunta
      Menu
      • Liikunta
      • Luotu liikkumaan
      Menu
      • Luotu liikkumaan
      • Kansainväliset yhteydet
      Menu
      • Kansainväliset yhteydet
      • Ympäristöasiat
      Menu
      • Ympäristöasiat
  • Koulutukset
  • Leirit ja Tapahtumat
      • Kansainväliset rippikoulut
      • Retket ja tapahtumat
      • Leirit
      • Isoskoulutukset
      • Ilmoittautumiset
      Menu
      • Kansainväliset rippikoulut
      • Retket ja tapahtumat
      • Leirit
      • Isoskoulutukset
      • Ilmoittautumiset
  • Materiaalit
  • Ota yhteyttä
      • Henkilökunta
      • Järjestön yhteystiedot
      • Tilaa uutiskirje
      • Medialle
      • Töihin meille
      • Laskutustiedot
      • Kolehtitilitykset
      • Tue toimintaa
      Menu
      • Henkilökunta
      • Järjestön yhteystiedot
      • Tilaa uutiskirje
      • Medialle
      • Töihin meille
      • Laskutustiedot
      • Kolehtitilitykset
      • Tue toimintaa
  • Tue toimintaa
  • In english
Search
Close
Search
  • Meistä
    • Ajankohtaista
    • Tietoa meistä
    • Strategia ja säännöt
    • Järjestön rakenne
    • Toimintakertomukset ja -suunnitelmat
    • Yhteisvastuu 2022
    • Tievatupa
    • Piirit
    • Kolehdit
    • Publiva Oy
    • Partaharju-säätiö
  • Toiminta
    • Mediat
      • Lastenkirkko
      • Ttila
      • Pieni on suurin
      • Villi
    • Ulkopuolisuuden ehkäisy
      • Saapas
      • Moottoripaja
      • PIKI-toimintamalli
      • Perheystävä
      • Mukaan-hanke
    • Osallisuus
      • Lapsivaikutusten arviointi
      • Nuorten vaikuttajaryhmät
      • Nuorten tulevaisuusseminaari
      • NAVI
    • Musiikki
    • Liikunta
      • Luotu liikkumaan
    • Kansainväliset yhteydet
    • Ympäristöasiat
  • Koulutukset
  • Leirit ja tapahtumat
    • Kansainväliset rippikoulut
    • Retket ja tapahtumat
    • Leirit
    • Isoskoulutukset
    • Ilmoittautumiset
  • Materiaalit
  • Ota yhteyttä
    • Henkilökunta
    • Järjestön yhteystiedot
    • Tilaa uutiskirje
    • Medialle
    • Töihin meille
    • Laskutustiedot
    • Kolehtitilitykset
    • Tue toimintaa
  • Henkilökunta
  • Medialle
  • In English

Ajankohtaista

Etusivu » Ajankohtaista » Sananvapauspalkittu, Erätauko-säätiön toimitusjohtaja Laura Arikka: ”Dialogisuudessa voi aina kehittää osaamistaan”

Naisoletettu henkilö hymyilee.

Sananvapauspalkittu, Erätauko-säätiön toimitusjohtaja Laura Arikka: ”Dialogisuudessa voi aina kehittää osaamistaan”

07.05.2021

"Erätauko on oivallinen tapa lähteä liikkeelle dialogitaidoissa. Menetelmä on kuin sulka Dumbon kärsän päässä: jossain vaiheessa dialogista tulee tapa toimia eikä menetelmää itsessään enää tarvita", Arikka kuvailee.

Kansainvälisenä sananvapaudenpäivänä (3.5.) Arikalle myönnetty palkinto on tunnustus paremman keskustelukulttuurin eteen tehdystä työstä.

Erätauko-keskustelumenetelmä sai alkunsa Sitran hankkeena viitisen vuotta sitten. ”Sitran tulevaisuus- ja ennakointitiimi lähti pohtimaan, mikä voisi olla hyvä keino vähentää keskustelukulttuurin polarisoitumisesta ja vahvistaa demokratiaa. Voisiko dialogi olla se juttu? Nyt viemme menetelmää eteenpäin Erätauko-säätiössä”, kertoo säätiön toimitusjohtaja Laura Arikka.

Erätauko auttaa käymään keskustelua rakentavasti ja kunnioittavasti. Se on Arikan mukaan mitä oivallisin menetelmä aina, kun halutaan syventää ymmärrystä ja kutsua erilaisia ihmisiä tasavertaisesti yhteen.

”Erätaukoa lähdettiin aika nopeasti kokeilemaan ympäri maata. Alussa siihen kuului ratkaisukeskeisiä elementtejä kuten työpajatyöskentelyä. Pian kuitenkin huomattiin, että jos halutaan kaikki mukaan keskustelemaan tasavertaisesti, dialogi riittää.”

Menetelmästä on pyritty laatimaan niin selkeä, että keskusteluihin on matala kynnys osallistua ja niitä on helppo ohjata.

”Kuka tahansa voi ottaa Erätauon käyttöön ja toiveena onkin, että mahdollisimman moni ryhtyisi ohjaamaan Erätauko-keskusteluja. Sen vuoksi olemme laatineet järjestäjien ja ohjaajien tueksi mittavan materiaalin, johon kuuluu erilaisia työkaluja. Se on vapaasti ladattavissa nettisivuiltamme”, Arikka kertoo.

”Dialogisuudessa voi aina kehittää osaamistaan, ja Erätauko on oivallinen tapa lähteä liikkeelle. Se on kuin sulka Dumbon kärsän päässä: jossain vaiheessa dialogista tulee tapa toimia eikä menetelmää itsessään enää tarvita.”

Puheenvuoro hiljaisille, rajat aktiivisille

Erätaukoa on käyttänyt jo yli 200 eri organisaatiota ja toimijaa. Mukaan mahtuu muun muassa kaupunkeja, seurakuntia, kouluja, ministeriöitä ja Suomen Partiolaiset.

Mitä tarjottavaa menetelmällä on erilaisille työyhteisöille?

”Erätauko on oiva väline ensinnäkin työntekijöiden yhteisiin ammatillisiin keskusteluihin vaikkapa ennen strategista suunnittelua tai mitä tahansa käytännön työtä. Se on todella hyvä tapa käynnistää erilaisia prosesseja.”

Arikka suosittelee Erätaukoa myös silloin, kun työyhteisössä on ilmennyt jokin asia, josta pitäisi puhua rakentavasti ja niin, että mahdollisimman moni pääsee mukaan keskusteluun. Toiseksi menetelmää kannattaa kokeilla yhteistyössä huoltajien kanssa.

”Erätaukoa voi käyttää vanhempien kanssa esimerkiksi toiminnan kehittämisessä tai silloin, kun jokapäiväiseen arkeen tulee muutoksia. Keskustelujen kautta saadaan tietoa siitä, mitä kokemusta huoltajilla on näistä asioista.”

Erätaukoilulle ei periaatteessa ole ikärajaa, kunhan keskusteluissa otetaan huomioon osallistujien ikätaso ja kielenkehitys. Tällä hetkellä nuorimmat tiedossa olevat osallistujat ovat alakoululaisia.

”Kuulisimme mielellään, miten Erätauko toimii ihan pienten lasten kanssa. Siitä meillä ei ole vielä juurikaan kokemuksia.”

Tekemällä oppii

Miten voi päästä alkuun Erätauko-menetelmän käytössä?

Arikka vinkkaa, että Lasten ja nuorten keskus kouluttaa ´uusia Erätauko-ohjaajia.

”Tärkeintä on tekemällä oppiminen – että lähtee vain rohkeasti kokeilemaan.”

Erätauko-keskustelun tueksi on laadittu pakillinen työkaluja, joista Arikka mainitsee ensinnäkin ”Rakentavan keskustelun pelisäännöt”.

”Se on tosi simppeli elementti, jota monet organisaatiot käyttävät työkulttuurissaan, vaikka eivät aina kävisi varsinaisia Erätauko-keskusteluja.”

Muista työkaluista Arikka nostaa esiin suunnittelun, tasavertaisuuden tukemisen ja paketoinnin – eli mitä tapahtuu dialogin jälkeen.

”Keskusteluun valmistautuminen on tärkeä osa Erätaukoa ja sen henkeä. Tässä vaiheessa on hyvä pohtia, mistä ymmärrystä halutaan lisätä – eli mikä on keskustelun aihe. Kannattaa myös miettiä, keitä pitäisi kutsua paikalle, jotta saataisiin riittävän moninainen ryhmä. Valmistelussa käydään lisäksi läpi mahdolliset tavoitteet ja mitä keskustelun jälkeen tehdään.”

Kaikkein yleisimmin käytetyt Erätauko-työkalut liittyvät tasavertaisuuden takaamiseen. Arikka kehottaa myös varhaiskasvattajia lähtemään liikkeelle näistä kahdesta apukeinosta: ”Hiljaiset äänet aktiivisiksi keskustelussa” ja ”Mitä tehdä kun joku dominoi”.

”Eli aktiivisia vähän rajataan ja hiljaisemmille tarkkailijoille mahdollistetaan puheenvuorot ja kysytään heiltä aktiivisemmin”, Arikka selittää.

”Tämä vuorovaikutusasia toteutuu melkein jokaisessa dialogissa. Osa meistä on varmempia ja saattaa viedä tilaa muilta, kun taas toiset – kuten minä itsekin – jäävät helposti tarkkailijan ja kuuntelijan rooliin.”

Paketointityökalu taas auttaa suunnittelemaan, mitä tehdään keskustelun jälkeen: kuinka hyödynnetään dialogissa saavutettua ymmärrystä ja oivalluksia.

Toiston kautta tavaksi toimia

Arikka painottaa, että on tärkeää pohtia, järjestetäänkö keskustelu keskustelun vuoksi vai osana prosessia. Joskus halutaan vain kutsua ihmisiä keskustelemaan jonkun ilmiön tai asian äärelle ja se riittää.

”Yksittäisissä dialogeissa ajatellaan, että tulos on nimenomaan siinä, että saadaan tuotua erilaiset ihmiset yhteen keskustelemaan jostain tärkeästä asiasta. Mutta hyvän dialogin jälkeen keskustelu usein jatkuu keskustelijoiden mielessä. Etenkin järjestäjä ja ohjaaja jäävät pohtimaan, mitä tämän jälkeen tapahtuu, vaikka alun perin ajatuksena oli järjestää vain yksi dialogi.” 

Miten sitten pitää menetelmän tarjoamat työkalut terävinä, jotta erätaukoilu ei jää vain yhteen tai kahteen kokeiluun?

Arikka suosittelee aktiivista käyttöä.

”Kannattaa funtsia jo etukäteen, missä kaikessa menetelmää voisi kokeilla ja mihin se sopii. Toivomme ihmisten ottavan menetelmän ajan myötä niin omakseen, että he voivat todeta tilanteen mukaan spontaanisti että hei, otetaanpa nyt Erätauko tueksi tähän keskusteluun.”

Tähän päästään Arikan mukaan toiston kautta. Se ei ole tärkeää pelkästään ohjaajan vaan myös keskustelijoiden taidon kannalta. Etenkin ryhmässä, joka tekee jatkuvasti yhdessä töitä, Erätauosta tulee toiston avulla tapa toimia. 

”Esimerkiksi lapset ja nuoret ottavat innokkaasti menetelmän omakseen nimenomaan toiston kautta. Meillä on kokemuksia rippileireistä, joilla on useana iltana käyty tunnin pituinen Erätauko-keskustelu. Näin nuoret ovat oppineet miten tilanteessa ollaan, mikä luo ilmapiiriin turvallisuutta.”

Tasavertaisuutta kielityökalulla – esimerkkinä varhaiskasvatus

Erätauko soveltuu Arikan mielestä mainiosti esimerkiksi seurakuntien ja yhteiskunnan varhaiskasvatuksen väliseen yhteistyöhön.

”Sitä kannattaa hyödyntää vaikkapa keskusteluissa varhaiskasvatukseen liittyvistä ilmiöissä, jotka saattavat olla joko todella paikallisia, kansallisia tai peräti globaaleja.”

”Katsomuskasvatuksessa Erätaukoa on käytetty uskonto- tai katsomusdialogissa. Varhaiskasvatuksen osalta katsomuskasvatukseen liittyvissä keskusteluissa on hyvä miettiä, millä tavalla eri katsomusten edustajia kutsutaan keskusteluun mukaan, olivatpa he sitten vanhempia, huoltajia, muuta sidosryhmää tai paikallista väestöä.”

Erätauko-dialogin kautta saadaan ymmärrystä siitä, miten eri taustoista tulevat ihmiset kokevat tiettyjä asioita. Kyse voi olla ihan jostain varhaiskasvatuksen arkisista rutiineista tai miten päiväkodissa tai kerhossa ollaan.

”Meillä tuli juuri käyttöön uusi kielityökalu. Sen avulla dialogissa huomioidaan erilaiset kielenkäyttäjät ja tähän liittyvät kulttuuriset kysymykset”, Arikka kertoo.

Erätauko-tiimi on pohtinut, mikä tekisi dialogista saavutettavampaa ja todennut, että ohjaajien on huomioitava tiettyjä seikkoja: Miten luoda tasavertainen ilmapiiri ja tukea keskustelun rauhallisuutta ja selkeyttä? Kuinka ihmisiä kutsutaan mukaan keskustelun? Miten luoda dialogista tilanne, johon kaikista taustoista tulevat ihmiset pystyisivät halutessaan osallistua?

Vuoden teemat: media ja koulutus

Tänä vuonna Erätauko-säätiö keskittyy entistä vahvemmin kahteen painopistealueeseensa. Toinen on menetelmän käyttäminen mediassa, verkkokeskustelussa ja eri tilaisuuksissa. Säätiö koordinoi esimerkiksi Ylen kanssa viisivuotista Hyvin sanottu – kunnioittavasti keskusteleva Suomi -hanketta, joka rohkaisee ihmisiä erilaisia näkemyksiä arvostavaan keskusteluun. Hankkeeseen on jo ilmoittautunut yli 110 yhteistyökumppania ja Arikan mukaan joukkoon mahtuu yhä mukaan.

”Toiseksi kehitämme koulutussektoria. Olemme kokeilleet Erätaukoa jo pilottioppilaitoksissa – vaikkapa miten dialogi onnistuu 45 tai 75 minuutin pituisissa keskusteluissa. Suunnitelmissa on myös laatia kouluille oma työkalu ja opastus”, Arikka kertoo.

Arikka painottaa, että Erätauko-toimintaa luodaan aina yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Säätiö ei kehitä menetelmää pelkästään omassa tiimissä, vaan kutsuu koolle aiheeseen perehtyneitä asiantuntijoita tai Erätauon konkareita.   

Maanantaina 3.5. vietettiin kansainvälistä sananvapauden päivää. Suomessa ensimmäistä kertaa jaetun sananvapauspalkinnon sai Erätauko-säätiön toimitusjohtaja Laura Arikka. Palkinto on tunnustus paremman keskustelukulttuurin eteen tehdystä työstä. Palkinnoin myönsi lehdistön- ja sananvapauden edistämistä ajava International Press Instituten (IPI) Suomen ryhmä.

Ennen joulua Kirkkohallitus myönsi Erätauko-säätiölle Kirkon viestintäpalkinnon 2019–2020. Palkinnon luovuttanut arkkipiispa Tapio Luoma totesi perusteluna muun muassa, että ”Jakolinjat ylittävä kunnioittava keskustelu, jossa eri tavoin ajattelevat ihmiset voivat kohdata ja kuulla toisiaan, on juuri nyt erittäin tärkeää.”

Teksti: Sinimaaria Kangas

Kuva Uzi Varon

Artikkeli on julkaistu Pieni on Suurin -lehdessä 2/21 (ilm. 2.3.)

Tutustu Lasten ja nuorten keskuksen järjestämiin Erätauko-koulutuksiin.

Loading...
Loading...

Jaa:

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Edellinen Valtaa ja vastuuta vapaaehtoisille Seuraava Osallisuusblogi: Lapsia väheksyvä meno lapsijärjestöissä saa loppua
Twitter Facebook-f Instagram
  • Tietoa meistä
  • Tilaa uutiskirje
  • Tietosuojaseloste
  • Saavutettavuusseloste
  • Kirjaudu

Lasten ja nuorten keskus ry
Y-tunnus: 0215274-5
Itälahdenkatu 27 A (3. krs)
00210 Helsinki
0215274-5

puh. 044 299 0553
toimisto@lastenjanuortenkeskus.fi

© Kaikki oikeudet pidätetään

Käytämme evästeitä, jotta sivustomme toimii oikein ja voimme analysoida tietoliikennettä. Painamalla "Tämä on OK" hyväksyt, että laitteellesi tallennetaan evästeitä. Voit muokata haluamiasi evästeitä kohdasta "Asetukset".

 

Evästeistä
Lasten ja nuorten keskuksen logo

Käytämme evästeitä kehittääksemme sivustoamme ja palveluamme. Evästeet ovat pieniä tekstitiedostoja, joita verkkosivusto tallentaa tietokoneellesi tai mobiililaitteellesi, kun käyt sivustolla. Evästeet tallentavat tietoa laitteesi käytöstä ja käyttötavoista. Tämän tiedon avulla tutkimme kävijämääriä sivuillamme. Voit hyväksyä tai estää ei-välttämättömien evästeiden käytön tässä ikkunassa.

Välttämättömät evästeet

Nämä ovat sivuston teknisen toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä.

Kolmannen osapuolen evästeet

Käytämme mm. Google Analyticsiä keräämään tietoa kävijämääristä ja suosituimmista sivuista. Tämä tieto on anonyymiä eli emme voi tunnistaa yksittäisiä kävijöitä.
Tämän evästeen hyväksyminen auttaa meitä kehittämään sivustoamme.

Please enable Strictly Necessary Cookies first so that we can save your preferences!

Lisää evästeistä ja tietosuojasta

Tustustu tietosuojaselosteeseemme, jossa käsitellään myös evästeitä.

Apuna:  GDPR Cookie Compliance