Tietoa kansainvälisestä rippikoulusta
Rippikouluun otetaan 70 nuorta ilmoittautumisjärjestyksessä sekä Suomessa että muualla asuvilta nuorilta.
Rippikoulujen jaksotus
Rippikoulussa on kolme jaksoa:
Aloitusjakso, joka suomalaisnuorilla pitää sisällään oman seurakunnan toimintaan osallistumisen ja ulkosuomalaisilla nuorilla osallistumisen paikallisen luterilaisen seurakunnan toimintaan. 2. jakso suoritetaan etätehtävinä, jotka lähetetään talvikautena. 3. jakso on varsinainen rippileiri.
1. Seurakuntaan osallistumisjakso
Ensimmäisen leirikirjeen mukana lokakuussa tulee myös oma kirje paikallisseurakunnan työntekijälle. Kirjeessä kerrotaan, että nuori on tulossa Lasten ja nuorten keskuksen järjestämään rippikouluun ja seurakuntaa pyydetään yhteistyöhön seurakunnan toimintaan osallistumisessa.
Paikallisseurakunnan tehtävä on hoitaa nuoren seurakuntaan osallistumisjakso. Mikäli tämä ei kuitenkaan onnistu, meillä on oma ohjeistus osallistumiselle kotiseurakunnan toimintaan.
Seurakuntaan osallistumisjakson apuna on kirkkohallituksen toimesta tehty seurakuntayhteyskortti, joka on suunnattu järjestöjen rippikouluihin. Seurakuntayhteyskorttiin tulee kirjata, milloin ensimmäinen tapaaminen nuoren ja seurakunnan työntekijän välillä on ja miten seurakuntayhteysjakso toteutetaan seurakunnassa.
Seurakuntayhteyskortti koskee myös ulkosuomalaisia ja on saatavilla myös englanniksi. Jos ulkomailla asuvan nuoren ei ole mahdollista osallistua ev.lut. kirkon toimintaan, hän voi suorittaa seurakuntaan osallistumisjakson myös jonkin muun kristillisen kirkon piirissä. Jos siihenkään ei ole mahdollisuutta, voi netissä osallistua toimintaan suomeksi ja ruotsiksi.
2. Etätehtävät
Kaikilla osallistujalla on samat rippikouluun liittyvät etätehtävät: kirje (lokakuu), sähköpostikirje ja kutsu Moodle -oppimisalustalle (helmikuu) ja kirje (toukokuu). Nuorten tulee selvittää, onko heillä ollut uskonnonopetusta ja jos, niin millaista. Jos uskonnonopetusta ei ole ollut, nuorella on lisätehtäviä. Jos nuori on vastannut kysymyksiin, tehtävä katsotaan tehdyksi. Jos nuoret eivät palauta etätehtäviään ennen rippikoulun leirijaksoa, he tekevät ne leirin aikana vapaa-ajalla.
3. Leiri
Kansainvälisten rippikoulujen leirijaksot pidetään Partaharjun toimintakeskuksessa Pieksämäellä. Leirijaksot ovat peräkkäin heinäkuun alusta elokuun alkuun (viikoilla 28/29-31).
Yhteydenpito vanhempiin
Ensimmäisen rippikoulukirjeen mukana lähetetään kirje vanhemmille. Kirjeessä on perustietoa rippikoulusta ja siitä, mitä rippikouluun talven osalta kuuluu. Siinä esitellään myös muutamalla sanalla rippikoulusuunnitelmaa.
Vanhempien rooli rippikoulussa on hyvin merkittävä ja heitä pyydetään kirjoittamaan kirje lapsensa rippikoulun työntekijöille. Jokaiselta rippikoululaiselta kerätään turvallisuussyistä leirijakson alkaessa Tärkeitä tietoja -lomake, josta löytyy sen omaisen yhteystiedot, joka on tavoitettavissa rippikoulun aikana, jos jotain sattuu.
Muuten vanhempiin ei työntekijöiden puolesta ole tarvetta ottaa yhteyttä leirijakson aikana. Noin puolelle nuorista tulee vanhempia tai sukulaisia vierailemaan leirijakson vierailupäivänä. Päivän ohjelma on tiivis, jolloin nekin nuoret, joille ei tule vieraita, kokevat päivän mielekkääksi. Vanhemmat ja sukulaiset kutsutaan Partaharjun toimintakeskukseen rippikoulun päätösjuhlaan ennen konfirmaatiota, leirijakson viimeisenä päivänä.
Konfirmaatio
Rippikoululaiset siirtyvät Partaharjulta yhteiskuljetuksella Pieksämäen Veturitorille, jossa puetaan albat. Konfirmaatiokuvat ovat lunastettavissa Veturitorilla ennen ja jälkeen konfirmaation. Nuoret tulevat kulkueena messun alussa saliin ja asettuvat istumaan etuosaan heille varatuille paikoille. Tarkemmat ohjeet annetaan ennen messun alkamista. Messu kestää noin 1,5 tuntia ja se toimitetaan kaksikielisenä (suomi ja englanti). Valokuvaaminen on sallittu omalta paikalta.
Konfirmoinnin jälkeen pyydetään kunkin nuoren kummia saapumaan kummilapsensa taakse seisomaan. Kummit osallistuvat rippikoulun opettajien kanssa nuoren siunaamiseen. Messun jälkeen nuoret poistuvat kulkueena.
Rippikoulujen työntekijät
Lasten ja nuorten keskuksen kansainvälisissä rippikouluissa on seitsemän työntekijää. Heistä 3 on täysi-ikäisiä apuopettajia, jotka ovat olleet muutaman kerran isosena. Työntekijöistä vähintään yksi on pappi ja yksi musiikinopettaja. Muut työntekijät ovat pääosin nuorisotyön ja teologian opiskelijoita.
Lasten ja nuorten keskuksessa pidetään kiinni Kirkkojärjestyksen asetuksissa määritellyistä rippikoulun opettajan kriteereistä ja siitä, että työntekijöillä on riittävä tieto siitä, mitä uskoa he opettavat.
