Lapsen oikeuksien foorumi ÄÄNI19 nostaa esiin aiheita, joihin YK:n lapsen oikeuksien komitea on kiinnittänyt huomiota. Se pohtii, miten epäkohtiin on Suomessa tartuttu sekä millaisia ratkaisuja niihin on olemassa. Aiheita haastetaan moniäänisesti tutkimuksen, päätöksenteon ja käytännön soveltamisen näkökulmista. Keskeiseksi nousee kysymys siitä, miten lasten hyvinvointia tukevien palvelujen ja toimenpiteiden yhdenvertaisuus ja vaikuttavuus taataan.Lapsen oikeuksien foorumin ja siihen liittyvän julkilausuman taustalla on verkostoiva prosessi, jonka tarkoituksena on koota yhteen lasten oikeuksien toteutumisen hyväksi toimivia tahoja Suomessa. Tänä vuonna yhteistyössä ovat mukana Alli Paasikiven Säätiö, Ensi- ja turvakotien liitto, Hämeenlinnan kaupunki, Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö, Kirkkohallitus, Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (STM & OKM), Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Nuori kirkko ry, Pelastakaa Lapset ja Suomen UNICEF. Vuoden 2019 ÄÄNI-tapahtuman teema on osaavat yhteisöt lapsen tukena. Sillä halutaan korostaa peruspalveluiden ja lähiyhteisön roolia lapsen kasvun aikana. Suomessa liian suuri osuus lapsista ja nuorista päätyy lastensuojelun tai psykiatrisen palveluiden piiriin. Sen sijaan he tarvitsisivat laadukasta tukea aikaisemmin, omissa kasvuympäristöissään.Tapahtumassa ja julkilausumassa keskitytään yhteen keskeiseen lapsen oikeuksien komitean Suomelle antamaan huomautukseen. Se koskee erityisesti perheympäristöä ja sijaishuoltoa.¹ Vuoden 2011 kommenteissa lapsen oikeuksien komitea esitti huolensa erityisen haavoittuvassa asemassa olevien lasten kasvuympäristöistä silloin, kun lasten elämään vaikuttavat esimerkiksi vanhempien päihdeongelmat tai huoltoriidat. Komitea painotti, että Suomessa pitäisi lisätä ammattilaisten osaamista näissä asioissa sekä panostaa ennaltaehkäiseviin toimiin ja vanhemmuuden tukeen.ÄÄNI19-tapahtuman alaseminaareissa osallistujia haastetaan pohtimaan YK:n lapsen oikeuksien komitean antamia huomioita kriittisesti: toteutuvatko tapahtumassa esitellyssä toiminnassa lapsen oikeudet ja millaisia toimia jatkossa tarvitaan? Vaativatko lapsen oikeuksien komitean esille nostamat haasteet tutkimuksen, politiikan vai toiminnan muutosta?Pohdintojen myötä syntyneen julkilausuman ydinviesti on, että lapset ja tulevat sukupolvet on nostettava Suomessa päätöksenteon keskiöön. Lasten asia on meidän kaikkien asia!Osaavat yhteisöt lapsen tukena -julkilausumassa esitetään, että

1. Valtakunnallisella tasolla tulee jatkaa tietoon ja lapsen oikeuksiin perustuvaa hallinnonalat ylittävää kehittämistä, kehittää monialaista koulutusta ja lisätä lasten osallisuutta.
2. Tulee parantaa lasta odottavien perheiden mielenterveyshäiriöiden ehkäisyä ja varmistaa vanhemmuuden, parisuhteen ja erotilanteen varhainen tuki sekä turvata pari- ja perheterapian palvelut.
3. Matalan kynnyksen vanhempainryhmätoiminta tulee vakiinnuttaa. Resursseja on tärkeää kohdentaa ennaltaehkäisevin palveluihin.

Lisäksi kyse on toisin tekemisen mahdollisuuden hyödyntämisestä: tehdään asioita uudella tavalla yhdessä. Tähän on syytä kannustaa sekä julkisia, kolmannen sektorin että yksityisiä palvelujen tuottajia ja sidosryhmiä. Tässä julkilausumassa esiin nostettavat ratkaisuehdotukset lisäävät yhteistyötä ja yhdessä tekemistä.Ratkaisuehdotusten lisäksi tässä julkilausumassa on mukana katsaus pohjoismaiseen Tuhat ensimmäistä päivää -hankkeeseen. Osaavien yhteisöjen roolia erityisesti nuorten osalta avaa puolestaan lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen. Hämeenlinnassa 19.11.2019Tapahtuman järjestäjät  Pääset lukemaan "Osaavat yhteisöt lapsen tukena"-julkilausuman kokonaisuudessaan tämän linkin takaa. ¹LOS-komitean päätelmät ja suositukset suomelle CRC/C/FIN/CO/4, 31 ja 32