Materiaalit

Virsi 942; Aurinko tanssii, halleluja!

Iloisen pääsiäisvirren sävelmä on tansanialainen. Suomenkielisen tekstin on tehnyt Pia Perkiö Bernhard Kuamanywan tekstin pohjalta v. 1990. Laulu on tullut suomalaisille tutuksi erityisesti kuorojen laulamana pääsiäislauluna. Aurinko tanssii, halleluja! valittiin myös vuonna 2016 käyttöönotetun virsikirjan lisävihkoon. Se löytyy osastosta ”Odotuksesta täyttymykseen”, joka sisältää kirkkovuoteen liittyviä virsiä.

Virsivisa toteutui kouluille suunnattuna hankkeena vuosina 2003 - 2019. Tälle sivulle on lisätty ladattavaksi eri kausien virsivisakysymyksiä ja -tehtäviä. Kysymykset sopivat mainiosti esimerkiksi rippikouluun tai vaikka kuorojen välipaloiksi. Tai kouluun tehtäväksi, edelleen!

Virren 955 sanoitus pohjautuu Botswanassa käytettävään rauhantoivotuslauluun "Peace, Peace, Wonderful Peace". Rauhantoivotuslauluun kuuluu botswanalaisen perinteiseen tapaan myös liike ja tanssi.Laulua käytetään jumalanpalveluksissa, yhteisissä kokoontumisissa ja juhlissa. Laulu ei Botswanassa ole varsinainen virsi vaan "korasi" eli botswanalaiseen kulttuuriin sovitettu hengellinen laulu.

Virsi on yhdistelmä vanhempaa ja uudempaa suomalaista yhteislaulukulttuuria. Laulun melodia on suomalainen kansansävelmä, jota Toivo Ilmari Hannikainen on muokannut. Laulu tunnetaan alun perin sanoilla "Kamanat kohottukohot".Virren sanoitus on virsirunoilija Anna-Mari Kaskisen käsialaa ja se on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 2008. Kansanlaulukirkon kulkuelauluna tunnetuksi tullut "Laulu kuuluu kirkkotiellä" valittiin myös virsikirjan lisävihkoon vuonna 2015.

Rukous on silta -nimellä tunnetun laulun on sanoittanut Anna-Mari Kaskinen 1993 ja säveltänyt Jukka Salminen 1994. Se on julkaistu aiemmin mm. Mukulamessu-lauluvihkossa ja Lasten virsi -kirjassa. Virsikirjan lisävihkoon laulu tuli vuonna 2015 nimellä Joskus sisimpäämme kasvaa, alkusanojen mukaan niin kuin virret nimetään. Jukka Salminen sävelsi sanoitukseen kaksi erilaista melodiaa, joista Anna-Mari Kaskinen ihastui tähän nyt virsikirjamme lisävihkossakin esiintyvään melodiaan.

Dietrich Bonhoeffer (1906-1945) oli saksalainen pappi ja teologi, jonka osallistuminen natsisminvastaiseen vastarintaliikkeeseen johti vangitsemiseen keväällä 1943. Talvella 1945 hänet siirrettiin pois pommitusten uhkaamasta Berliinistä. Bonhoeffer kuoli Flossenbürgin keskitysleirissä 9.4.1945. Hän oli kuollessaan 39-vuotias.

Frans Mikael Franzén (1772-1847) oli Ruotsin vallan ajan merkittävä suomalainen runoilija, Runebergin edelläkävijä. Parhaat runonsa hän loi Suomessa, ennen muuttoaan 1811 Ruotsiin, missä hän päätyi maan pohjoisimman hiippakunnan piispaksi.

Virsi on suomalaisen hengellisen musiikin voimakaksikon, Anna-Mari Kaskisen ja Pekka Simojoen yhteistyön näyte. Pekka Simojoki (1958-) on hengellisen musiikin säveltäjä, sanoittaja ja sovittaja, joka on tehnyt noin 600 hengellistä laulua ja julkaissut yli 30 äänitettä. Anna-Mari Kaskinen (1958-) on kirjailija, runoilija ja sanoittaja, joka on julkaissut lukuisia kirjoja sekä kirjoittanut suuren määrän tekstejä hengellisiin lauluihin.

Koulujen kevätjuhliin ja kesän alkamiseen liittyvä virsi "Jo joutui armas aika" on alunperin ruotsalainen. Se on ollut ensimmäisen kerran suomalaisessa virsikirjassa 1701. Virren tekijöitä ei tiedetä tarkasti. Tekijäksi on ilmoitettu Israel Kolmodin, mahdollisesti.

Virsi on rakastetuimpia ja tunnetuimpia suomalaisia virsiä. Se on virsi, jonka varsin monet osaavat laulaa ulkomuistista – enkelitaivaan, hoosiannan ja suvivirren ohella. Virren tekstin on kirjoittanut Hilja Haahti (1874–1966). Haahti oli kirjailija ja suomentaja. Häntä nimitettiin ”Suomen kotien kirjailijaksi”, koska hänen laaja tuotantonsa tavoitti suuren lukijakunnan. Pieni runo, joka alun perin alkoi sanoilla: Tule luokseni, Herra Jeesus, ilmestyi ensimmäisen kerran runokokoelmassa Tuomenterttuja vuonna 1899.