Materiaalit

Virsi 600; Hyvyyden voima

Dietrich Bonhoeffer (1906-1945) oli saksalainen pappi ja teologi, jonka osallistuminen natsisminvastaiseen vastarintaliikkeeseen johti vangitsemiseen keväällä 1943. Talvella 1945 hänet siirrettiin pois pommitusten uhkaamasta Berliinistä. Bonhoeffer kuoli Flossenbürgin keskitysleirissä 9.4.1945. Hän oli kuollessaan 39-vuotias.

Frans Mikael Franzén (1772-1847) oli Ruotsin vallan ajan merkittävä suomalainen runoilija, Runebergin edelläkävijä. Parhaat runonsa hän loi Suomessa, ennen muuttoaan 1811 Ruotsiin, missä hän päätyi maan pohjoisimman hiippakunnan piispaksi.

Virsi on suomalaisen hengellisen musiikin voimakaksikon, Anna-Mari Kaskisen ja Pekka Simojoen yhteistyön näyte. Pekka Simojoki (1958-) on hengellisen musiikin säveltäjä, sanoittaja ja sovittaja, joka on tehnyt noin 600 hengellistä laulua ja julkaissut yli 30 äänitettä. Anna-Mari Kaskinen (1958-) on kirjailija, runoilija ja sanoittaja, joka on julkaissut lukuisia kirjoja sekä kirjoittanut suuren määrän tekstejä hengellisiin lauluihin.

Koulujen kevätjuhliin ja kesän alkamiseen liittyvä virsi "Jo joutui armas aika" on alunperin ruotsalainen. Se on ollut ensimmäisen kerran suomalaisessa virsikirjassa 1701. Virren tekijöitä ei tiedetä tarkasti. Tekijäksi on ilmoitettu Israel Kolmodin, mahdollisesti.

Virsi on rakastetuimpia ja tunnetuimpia suomalaisia virsiä. Se on virsi, jonka varsin monet osaavat laulaa ulkomuistista – enkelitaivaan, hoosiannan ja suvivirren ohella. Virren tekstin on kirjoittanut Hilja Haahti (1874–1966). Haahti oli kirjailija ja suomentaja. Häntä nimitettiin ”Suomen kotien kirjailijaksi”, koska hänen laaja tuotantonsa tavoitti suuren lukijakunnan. Pieni runo, joka alun perin alkoi sanoilla: Tule luokseni, Herra Jeesus, ilmestyi ensimmäisen kerran runokokoelmassa Tuomenterttuja vuonna 1899.

Vuoden 1986 virsikirjauudistuksessa haluttiin saada mukaan myös Amerikan afroamerikkalaisen väestön keskuudessa syntyneitä hengellisiä lauluja eli spirituaaleja. Tuolloin mukaan otettiin kaksi afroamerikkalaista spirituaalia. Toisenkin näistä virsistä, Pilvimuurista valo välähtää (104), virsikirjakomitea sijoitti nuorten virsien osastoon, mutta kirkolliskokous siirsi sen pääsiäisvirsiin. Toinen afroamerikkalainen virsi Kuulkaa, keitä Mestari sen sijaan sai pysyä nuorten virtenä.

Virren alkuperäistekstin kirjoittaja Gustav Lohmann (1876-1967) toimi pappina Saksassa. Nuorten laulunsa Herra, elämääni hän kirjoitti vasta 1961, siis 85-vuotiaana. Ranskalais-saksalainen Hans Puls (1914-1992) loi 60-luvulla paljon nuorisojumalanpalvelusten musiikkia, joka herätti runsasta huomiota. Hänen säveltämänään Herra, elämääni ilmestyi ensi kerran 1965. Nyt se on Saksassa niin evankelisen kuin katolisenkin kirkon virsikirjassa.

Virren teksti on Anna-Mari Kaskisen ja sävel Pekka Simojoen. Virsi 503 oli alun perin saarnalauluna Meidän messu –nimisessä varhaisnuorille suunnatussa jumalanpalveluksessa.

Virsi Anna-Mari Kaskisen sanoittama ja Pekka Simojoen säveltämä. Sen ensiesitys kuultiin Suomen Lähetysseuran 125-vuotisjuhlavuonna, kesällä 1984 varhaisnuorten jumalanpalvelukseksi tarkoitetussa "Meidän messussa".

Virren sävelmän on tehnyt eteläafrikkalainen opettaja Enoch Sontonga (1860 – 1904). Virsisävelmä on osa laajempaa sävelmää, jolla eteläisen Afrikan alkuperäiskansat ovat laulaneet vapautuslaulua. Tuosta sävelmästä on tullut Etelä-Afrikan tasavallan kansallislaulu.