Tunnetaidot uhkaavat jäädä nuorten elämässä suorituspaineiden alle.

Nuorten uupumus on lisääntynyt viime vuosina ja moni nuori kokee suorituspaineita. MIELI ry:n asiantuntijalääkäri Meri Larivaara uskoo, että yhteiskunnallinen keskustelu luo nuorille liikaa paineita.

”Nuorille viestitetään, että pitää puurtaa ensimmäisestä koulupäivästä lähtien. Tämän tavoiteorientoituneen puheen rinnalle tarvittaisiin puhetta mahdollisuuksista kokeilla asioita, harrastaa, hankkia elämyksiä ja ajautua sivupoluille.”

Larivaaran mukaan nuorille on kouluissa tarjolla osaava moniammatillinen tiimi, joka tunnistaa koulurauhan merkityksen. Toisen asteen uudistukset yksilöllisine opintopolkuineen ja pääsykoeuudistus ovat kuitenkin tuoneet ongelmia.

”Näkökulma ja tarkoitus uudistusten takana voi olla hyvä, mutta uudistuksissa opiskelijakaveriyhteisön tärkeys eli luokan kanssa oleminen on jäänyt sivuraiteelle. Se olisi nuoren kasvun kannalta hyvin arvokasta.”

Nuorille annettava toivoa

Larivaara muistuttaa, että yhteiskunnallinen viestiminen aiheesta on tärkeää, sillä niin päättäjät, poliitikot kuin työelämän edustajatkin muovaavat mielikuvia.

Nuorille ei saisi syntyä kuvaa, että ihmisarvo on kiinni suorittamisesta. Sen sijaan olisi tärkeää painottaa tunnetaitoja, tunne-elämän tasapainon kehitystä, vuorovaikutussuhteita, sosiaalisuutta ja arjen tasapainon rakenteita.

Pitäisikö siis korostaa myös enemmän hetkessä elämistä? Larivaaran vastaus on kyllä.

”Nuorille on tyypillisempää osata ottaa hetkestä kiinni. On huolestuttavaa, jos sellainen katoaa. Mielenterveyttä vahvistaa kyky olla tässä ja nyt – löytää hyvä ja merkityksellinen ympäriltään.”

”Nuorten lähipiirin aikuisilla on iso vastuu antaa hetkessä elämiselle tilaa, sillä nuorten elämässä on muutenkin isoja huolenaiheita, kuten Ilmastonmuutos, korona ja maan turvallisuuspoliittisen ympäristön muutos. Olisikin tärkeää, että aikuiset kykenevät antamaan nuorille toivoa.”

Hyvinvoinnin polarisoituminen huolestuttaa

Nuorten kokema yksinäisyys on korona-aikana lisääntynyt. Larivaaran mukaan koettuun yksinäisyyteen vaikuttaa osaltaan varmasti myös suorituskeskeisyys.

Suorituskeskeisyys ruokkii kokemusta, että jokainen on oman onnensa seppä.

Myös mielenterveyspuheeseen tulee helposti yksilön vastuuta korostava sävy.

”Olisi tärkeää luoda ymmärrystä, että hyvinvointi rakentuu myös vuorovaikutussuhteista. Meidän tulisi rakentaa joustavuutta ja väljyyttä nauttia nykyhetkestä.”

Larivaaran mukaan huolestuttavaa on myös nuorten hyvinvoinnin polarisoituminen. Valtaosa nuorista voi hyvin, mutta erityisen huonosti voivien nuorten ongelmat ovat monimutkaistuneet.

Nuorten harrastusmahdollisuudet ovat säilyneet melko hyvin ennallaan. Nuorisotyötä tehdään edelleen, ja nuorilla on tiloja, joissa he voivat viettää aikaa.

Nuorten kaikki verkostot eivät siis ole kadonneet.

Vanhempien ja kasvatuksen ammattilaisten jaksaminen on kuitenkin varmasti ollut koetuksilla.
Nuorten mielenterveyden ongelmien nousua voi selittää osin myös tietoisuuden kasvulla. Ongelmista puhumisen häpeäleima on hälventynyt.

THL:n kouluterveyskyselyssä näkyi, että haasteita joka tapauksessa riittää nuorten kokeminen paineiden ja yksinäisyyden vähentämisessä.

”Nuoret ottavat herkästi sisäänsä muuttuvan tilanteen. Ilmastonmuutos oli iso ongelma jo ennen koronaa. Nyt maailman tapahtumat lisäävät varmasti pessimismiä,” Meri Larivaara muistuttaa

Teksti: Tomi Kangasniemi
Artikkeli on julkaistu Villi-lehdessä 2/2022