Millaista on nuorten uskonnollisuus ja suhtautuminen eri katsomuksiin? Tähän kysymykseen tuorein nuorisobarometri tarjoaa varsin kattavia näkökulmia. Vuoden 2023 nuorisobarometri kartoittaa laajasti nuorten merkityksellisyyden kokemuksia arjessa sekä heidän näkemyksiään katsomuksellisista teemoista.
Nuorisobarometrista nousee monia ajatuksia herättäviä havaintoja: nuorten elämäntyytyväisyys on laskussa, erityisesti tytöillä. Nuorten näkemykset polarisoituvat; tytöt ovat arvoiltaan poikia liberaalimpia. 22 % nuorista pitää itseään uskonnollisina, noin puolet nuorista ei osallistu omaehtoisesti uskonnollisiin tilaisuuksiin käytännössä koskaan, 17,5 % nuorista kokee ettei elämällä ole tarkoitusta ja yli 10 % kokee ettei ole arvokas.
Yksi asia, joka uusimmasta nuorisobarometrista on jäänyt julkisuudessa vähemmälle huomiolle, on uskonnon ja hyvinvoinnin välinen positiivinen yhteys, josta Kati Tervo-Niemelä ja Jouko Porkka barometrissa kirjoittavat. Tutkimuksen tulosten pohjalta voidaan yleisesti ottaen todeta, että uskonnolliset nuoret voivat muita nuoria paremmin. Uskontoa hyvin tärkeänä pitävistä nuorista naisista 60 % on erittäin tyytyväisiä elämäänsä, kun vastaavasti uskontoa täysin yhdentekevänä pitävistä erittäin tyytyväisiä elämäänsä on 34 %. Nuorten miesten kohdalla vastaavat osuudet ovat 57 % ja 38 %.
Uskonnon ja hyvinvoinnin välisestä yhteydestä kertoo myös valtakunnallinen rippikoulukysely, johon on vuosien 2019–2023 aikana vastannut yli 100 000 rippikoululaista ja isosta. Noin kaksi kolmasosaa rippikoululaisista kokee rippikoulun vaikuttaneen vähintään kohtuullisesti omaan henkiseen hyvinvointiinsa. Lisäksi kodin uskonnollisuudella vaikuttaa olevan vahva myönteinen vaikutus nuorten hyvinvointiin.
Mitä kaikkea uskonnon ja hyvinvoinnin välisestä yhteydestä pitäisi päätellä ja millaisiin toimenpiteisiin se kasvatuksen toimijoita seurakunnissa haastaa? Kolme näkökulmaa.
1. Puhutaan rohkeasti uskonnon ja hyvinvoinnin positiivisesta yhteydestä.
Uskontoa ei pidä peitellä eikä lakaista maton alle, vaan antaa sen olla ja näkyä luontevana osana nuorten elämää. Positiivinen uskonnollisuus tukee nuoren hyvinvointia. Tätä positiivista sanomaa kannattaa pitää esillä erilaisissa yhteistyöverkostoissa, esimerkiksi kuntien, järjestöjen, yritysten ja urheiluseurojen kanssa.
2. Tuetaan positiivista uskonnonvapautta.
Nuorisobarometrin tulosten perusteella voidaan sanoa, että nuoret itse ovat avoimia erilaisille katsomuksille ja niiden näkymiselle julkisessa tilassa – 86 % nuorista ajattelee, että kaikilla tulee olla oikeus puhua uskonnostaan ja katsomuksestaan koulussa. Seurakuntien työntekijöillä olisi paljon annettavaa esimerkiksi kouluille, kun pohditaan katsomusten moninaisuutta ja erilaisten katsomusten rinnakkaiseloa, ja tätä osaamista on hyvä tuoda esiin esimerkiksi kouluyhteistyön verkostoissa.
3. Tuetaan vanhemmuutta.
Kodin uskonnollisuus tukee nuorten hyvinvointia. Vanhemmat etsivät keinoja, kuinka antaa lapselleen riittävän hyvää ja tavallista arkea. Perheille voisi tarjota lapsen ja nuoren kasvuun tukea, jossa kristillisyys on luontevasti läsnä – olipa kyse sitten iltarukouksesta, rippikoulujen vanhempaintapaamisesta tai kouluun lähtevien siunaamisesta.
Mikä nuorisobarometri?
- Vuosittain julkaistava Nuorisobarometri mittaa suomalaisten 15–29-vuotiaiden nuorten arvoja ja asenteita. Nuorisobarometria julkaisee Valtion nuorisoneuvosto yhteistyössä Nuorisotutkimusverkoston kanssa.
- Vuoden 2023 Nuorisobarometrin teema on katsomukset ja hengellisyys. Barometri julkaistiin 21.5.2024.
- Vuoden 2023 barometriin vastasi 1 811 nuorta ja tiedonkeruu toteutettiin alkuvuodesta 2023.
- Barometri on luettavissa tällä verkkosivulla.