Mene sisältöön
Main Menu
  • Meistä
      • Ajankohtaista
      • Tietoa meistä
      • Strategia ja säännöt
      • Järjestön rakenne
      • Yhdistyksen kokous 2022
      • Toimintakertomukset ja -suunnitelmat
      • Yhteisvastuu 2022
      • Tievatupa
      • Aluetyö
      • Kolehdit
      • Publiva Oy
      • Partaharju-säätiö
      Menu
      • Ajankohtaista
      • Tietoa meistä
      • Strategia ja säännöt
      • Järjestön rakenne
      • Yhdistyksen kokous 2022
      • Toimintakertomukset ja -suunnitelmat
      • Yhteisvastuu 2022
      • Tievatupa
      • Aluetyö
      • Kolehdit
      • Publiva Oy
      • Partaharju-säätiö
  • Toiminta
      • Mediat
      Menu
      • Mediat
      • Lastenkirkko
      • Ttila
      • Pieni on suurin
      • Villi
      Menu
      • Lastenkirkko
      • Ttila
      • Pieni on suurin
      • Villi
      • Ulkopuolisuuden ehkäisy
      Menu
      • Ulkopuolisuuden ehkäisy
      • Saapas
      • Moottoripaja
      • PIKI-toimintamalli
      • Perheystävä
      • Walk in -terapia
      • Frendie-kaverisovellus nuorille
      • Mukaan-hanke
      Menu
      • Saapas
      • Moottoripaja
      • PIKI-toimintamalli
      • Perheystävä
      • Walk in -terapia
      • Frendie-kaverisovellus nuorille
      • Mukaan-hanke
      • Osallisuus
      Menu
      • Osallisuus
      • Lapsivaikutusten arviointi
      • Nuorten vaikuttajaryhmät
      • Nuorten tulevaisuusseminaari
      • NAVI
      Menu
      • Lapsivaikutusten arviointi
      • Nuorten vaikuttajaryhmät
      • Nuorten tulevaisuusseminaari
      • NAVI
      • Musiikki
      Menu
      • Musiikki
      • Liikunta
      Menu
      • Liikunta
      • Luotu liikkumaan
      Menu
      • Luotu liikkumaan
      • Kansainväliset yhteydet
      Menu
      • Kansainväliset yhteydet
      • Ympäristöasiat
      Menu
      • Ympäristöasiat
  • Koulutukset
  • Leirit ja Tapahtumat
      • Kansainväliset rippikoulut
      • Retket ja tapahtumat
      • Leirit
        • Polku-leiri 2023
      • Isoskoulutukset
      • Ilmoittautumiset
      Menu
      • Kansainväliset rippikoulut
      • Retket ja tapahtumat
      • Leirit
        • Polku-leiri 2023
      • Isoskoulutukset
      • Ilmoittautumiset
  • Materiaalit
  • Ota yhteyttä
      • Henkilökunta
      • Järjestön yhteystiedot
      • Tilaa uutiskirje
      • Medialle
      • Töihin meille
      • Laskutustiedot
      • Kolehtitilitykset
      • Tue toimintaa
      Menu
      • Henkilökunta
      • Järjestön yhteystiedot
      • Tilaa uutiskirje
      • Medialle
      • Töihin meille
      • Laskutustiedot
      • Kolehtitilitykset
      • Tue toimintaa
  • Tue toimintaa
  • In english
Search
Close
Search
  • Meistä
    • Ajankohtaista
    • Tietoa meistä
    • Strategia ja säännöt
    • Järjestön rakenne
    • Toimintakertomukset ja -suunnitelmat
    • Yhteisvastuu 2022
    • Tievatupa
    • Aluetyö
    • Kolehdit
    • Publiva Oy
    • Partaharju-säätiö
  • Toiminta
    • Mediat
      • Lastenkirkko
      • Ttila
      • Pieni on suurin
      • Villi
    • Ulkopuolisuuden ehkäisy
      • Saapas
      • Moottoripaja
      • PIKI-toimintamalli
      • Perheystävä
      • Walk in -terapia
      • Mukaan-hanke
    • Osallisuus
      • Lapsivaikutusten arviointi
      • Nuorten vaikuttajaryhmät
      • Nuorten tulevaisuusseminaari
      • NAVI
    • Musiikki
    • Koulutukset Stepissö
    • Liikunta
      • Luotu liikkumaan
    • Kansainväliset yhteydet
    • Ympäristöasiat
  • Leirit ja tapahtumat
    • Kansainväliset rippikoulut
    • Retket ja tapahtumat
    • Leirit
    • Isoskoulutukset
    • Ilmoittautumiset
  • Materiaalit
  • Ota yhteyttä
    • Henkilökunta
    • Järjestön yhteystiedot
    • Tilaa uutiskirje
    • Medialle
    • Töihin meille
    • Laskutustiedot
    • Kolehtitilitykset
    • Tue toimintaa
  • Henkilökunta
  • Medialle
  • Tietoa koulutuksista
  • In English

Ajankohtaista

Etusivu » Villi » Nuori tarvitsee tukea pelkoihin

Nuori tarvitsee tukea pelkoihin

22.03.2022

Tunnesäätelyä, vakauttamista ja turvallisuudentunteen ylläpitämistä saa traumaterapeutin mukaan muustakin kuin puhumisesta. Esimerkiksi luonnosta, toiminnasta ja kehollisista harjoituksista.

Läheltä kuuluvat ja näkyvät sotauutiset herättävät ahdistusta nuorissa, joista jokaisella on yksilöllinen kykynsä hallita pelkoja. Traumapsykoterapeutti Minna Salmen mukaan aikuisen tehtävä on nuorten turvallisuudentunteen vahvistaminen.

“Nuoret tarvitsevat apua tunnesäätelyyn aikuisilta pitkään. Etuotsalohko, joka suojaa tunneaivoja ja matelija-aivoja, kehittyy kolmekymppiseksi saakka. Teini-ikäiset tarvitsevat vielä valtavasti apua tunnesäätelynsä kehittymiseen. Nuoruus on aivojen kannalta suuren kehityksen aikaa”, Salmi kuvailee.

Korona-ajan nuorilta puuttuu yhteisiä kokemuksia

Korona-ajan nuoret ovat viettäneet historiallisen paljon aikaansa yksin tietokoneidensa takana. Kontakti omaan sukupolveenkin voi olla erilainen kuin aiemmin.

“Nuorten aikuisten sukupolven kuuluisi olla lähdössä yhdessä valloittamaan maailmaa, pois omasta kodista, mutta osalla koronanuorista ei ole ehkä edes kokemusta siitä, miltä tuntuu tehdä asioita yhdessä muiden kanssa.”

Minna Salmi
Salmen mukaan nuoria ja nuoria aikuisia tuetaan parhaiten sillä, että aikuiset kestävät rauhallisesti heidän tunteensa. Aikuisten havainnoilla ja niiden sanoiksi pukemisella on merkitystä.

“Nuoren tukeminen on sitä, että aikuiset kestävät ja kannattelevat kaikkea sitä, mitä he kokevat. Aikuiset voivat kertoa nuorille omista havainnoistaan ja sanoittaa myös sitä, mitä itse näkevät nuorissa”, Salmi sanoo. Hän neuvoo arvuuttelemaan ja kyselemään myös. Sillä tavoin annetaan sanoja, luodaan ilmapiiriä, jossa koetut tunteet ovat sallittuja ja tunnistettuja asioita, jotka kuuluvat elämään.

“Nuoren tukeminen on myös kyselemistä ja hänen puolestaan sanottamista.”

Traumatisoitunut mieli ei pysy tässä hetkessä

Jotkut nuoret katsovat paljon uutisia ja seuraavat tilannetta aktiivisesti. Nuorilla on omat elämäntuskansa, mutta sotauutiset vaikuttavat enemmän niihin, jotka ovat jo nähneet väkivaltaa tai kokeneet turvattomuutta. Suomessa asuu myös nuoria, jotka ovat nähneet sodan.

“Aikuisen tehtävänä on sanoa, että sota ei nyt ole täällä ja olemme turvassa. Sotauutisten äärellä aikuinenkin voi panikoitua ja rauhallisena pysyminen vie paljon voimavaroja”.

Erityisen paljon turvallisuudentunteen vahvistamista kaipaavat nuoret, jotka ovat tulleet sota-alueilta tai kokeneet perheväkivaltaa. Traumatisoituneella nuorella on usein ristiriitoja itsensä kanssa. Traumaattisen kokemuksen aikana ihminen sopeutuu tai puolustautuu usein kytkemällä osan itsestään pois päältä tai sulkea osan itsestään ulkopuolelle.

“Hän on kuin palapeli, josta puuttuu paloja tai pirstaleinen kokonaisuus, jossa joku osa voi olla kätkössä. Hänen on täytynyt laittaa osia itsestään pois voidakseen jatkaa.”

“Väkivallan todistaminen, kohteena oleminen ja erityisesti varhaisten vuorovaikutussuhteiden turvattomuus jättää jäljen nykyhetkeen. Trauma on tapahtuma tai tilanne, jossa ihminen on kokenut sietämättömiä, esimerkiksi kaltoinkohtelua, joka on ollut ylivoimaista kestää. Traumat ovat syvimmältään kehoperäisiä. Ne tuottavat alivireys- ja ylivireystiloja, taistele tai pakene-reaktioita tai lamaantumista tai jäätymistä. Traumatisoitunut ihminen saattaa elää paljon menneisyydessä tai hänellä voi olla pelkotiloja. Hän ei pysty olemaan täysin läsnä tässä hetkessä”, Salmi kuvailee.

“Silloin nuoren kohdalla turvallisuudesta tulee haaste aikuiselle: miten itse voidaan olla tyyniä ja rauhassa ja nähdä hyvää siinä, mikä on hyvin.”

Nykyhetken vakauttaminen nuoren kanssa on tärkeää

Salmi on työskennellyt myös nuorisotyönohjaajana ja pappina.

“Niissä töissä muistan antaneeni ihmisten paljon puhua vaikeista asioista. Helpottaahan se, kun saa puhua. Mutta traumatisoituneelle on tärkeä myös muistuttaa, että se on nyt ohi. Se on mennyttä. Sielunhoidossa pitää muistuttaa nykyhetkestä, vaikka puhe olisi traumaattisesta evakkomatkasta menneisyydessä.

Nykyisin hän hoitaa traumoja muun muassa EMDR:n eli silmänliiketerapiamenetelmän avulla. Sitä käytetään traumaattisten tapahtumien aiheuttamien muistojen sekä traumaperäisen stressihäiriön hoidossa esimerkiksi, jos traumaattisen tapahtuman seurauksena ilmenee mieleen tunkeutuvia takautumia. Ne voivat olla mielikuvien sijaan myös esimerkiksi paniikkioireita, väsymystä tai muita fyysisiä oireita.

Salmen mukaan traumat aiheuttavat kehoon jännitystiloja ja kyvyttömyyttä pitää omia rajoja, sanoa ei ja puolustautua.

“Silmänliiketerapia on tehokas tapa työstää nykyisyyttä hallitsevia kokemuksia. Mutta aina sitä ei voida käyttää. Hoidossa trauma eletään uudelleen läpi. Joskus on syytä jättää tapahtuma menneisyyteen ja vakauttaa vain nykyhetkeä. Joskus trauman purkaminen on liian raastavaa”, hän kertoo.

Nykyhetken vakauttaminen on kaikkien nuorten kanssa tärkeää. Maailmantilanne pelottaa nuoria, jotka ovat kiinnostuneita yhteiskunnasta ja joiden tehtävänä on ottaa tulevaisuus omiin käsiinsä.

“Nuorilta voi kysyä, ovatko sotauutiset pyörineet mielesssä ja haluavatko he puhua siitä. Huomiota kannattaa kiinnittää oman elämän ja arjen rytmiin. Pysyykö unirytmi esimerkiksi huolista huolimatta. Nuoret aikuiset pohtivat itse myös sitä, mitä heille käy konkreettisesti, jos sota tulee. Vakavan asian edessähän he ovat.”

Luonto vakauttaa joskus sanoja paremmin

Salmi rohkaisee nuorisotyössä toimintaan, retkiin, leirinuotiolle ja luontoon.

“On hyvä, jos nuori voi luottamuksellisesti puhua ja purkaa asioita, jos on siihen itse valmis. Mutta vielä enemmän nykyhetkeä vakauttaa se, että siihen nykyisyyteen tuodaan jotakin hyvää. Ympäristö, elämykset ja kehon liike vaikuttavat mieleen. Metsässä kävely on hyvä rauhoittava harjoitus pelottavana maailmanaikana”, hän sanoo.

“Nuorisotyössä on paljon mahdollisuuksia kaikkeen sellaiseen kehollisuuteen, rauhoittumiseen ja luonnossa olemiseen, josta voi saada voimavaroja arkeen. Toivon, että kesän tullen ollaan taas mahdollisimman paljon viemässä nuoria luontoon ja leireille ja toistensa seuraan. Liikuntaan ja luontoon suuntautuva nuorisotyö antaa itsesään hyvää mieltä”, hän sanoo.

Salmen mukaan on hienoa, että kirkko antaa lyhytterapiaa ja tarjoaa matalan kynnyksen keskusteluapua, mutta hän näkee suuria mahdollisuuksia toiminnassa ja yhteisöllisissä kokemuksissa.

“Sellaisessa kirkko on omimmillaan, kun viedään nuoret juttelemaan nuotion ääreen.”


Teksti: Salla Ranta.
Artikkeli on ilmestynyt Villi-lehdessä 2/2022

Loading...
Loading...

Jaa:

Edellinen Ilmoittautuminen vuoden 2023 kansainvälisille rippileireille on avautunut Seuraava Ilmoittaudu webinaariin: Netissä lapsiin ja nuoriin kohdistuvan seksuaalisen väkivallan ennaltaehkäisy
Twitter Facebook-f Instagram
  • Tietoa meistä
  • Tilaa uutiskirje
  • Tietosuojaseloste
  • Saavutettavuusseloste
  • Kirjaudu

Lasten ja nuorten keskus ry
Y-tunnus: 0215274-5
Teollisuuskatu 21
00510 Helsinki
0215274-5

puh. 044 299 0553
toimisto@lastenjanuortenkeskus.fi

© Kaikki oikeudet pidätetään

Käytämme evästeitä, jotta sivustomme toimii oikein ja voimme analysoida tietoliikennettä. Painamalla "Tämä on OK" hyväksyt, että laitteellesi tallennetaan evästeitä. Voit muokata haluamiasi evästeitä kohdasta "Asetukset".

 

Evästeistä
Lasten ja nuorten keskuksen logo

Käytämme evästeitä kehittääksemme sivustoamme ja palveluamme. Evästeet ovat pieniä tekstitiedostoja, joita verkkosivusto tallentaa tietokoneellesi tai mobiililaitteellesi, kun käyt sivustolla. Evästeet tallentavat tietoa laitteesi käytöstä ja käyttötavoista. Tämän tiedon avulla tutkimme kävijämääriä sivuillamme. Voit hyväksyä tai estää ei-välttämättömien evästeiden käytön tässä ikkunassa.

Välttämättömät evästeet

Nämä ovat sivuston teknisen toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä.

Kolmannen osapuolen evästeet

Käytämme mm. Google Analyticsiä keräämään tietoa kävijämääristä ja suosituimmista sivuista. Tämä tieto on anonyymiä eli emme voi tunnistaa yksittäisiä kävijöitä.
Tämän evästeen hyväksyminen auttaa meitä kehittämään sivustoamme.

Please enable Strictly Necessary Cookies first so that we can save your preferences!

Lisää evästeistä ja tietosuojasta

Tustustu tietosuojaselosteeseemme, jossa käsitellään myös evästeitä.

Apuna:  GDPR Cookie Compliance