Kouluissa kaivataan keinoja oppilaiden tunnetaitojen vahvistamiseen. Tähän halutaan vastata Salatut elämäntaidot -mallilla.
Tunnetaidot ja ryhmässä toimiminen ovat tärkeitä taitoja lapsille ja nuorille. Muutama vuosi sitten Vuosaaren seurakunta Helsingissä alkoi saamaan kouluilta kyselyjä, miten näitä taitoja voisi opetella.
”Itä-Helsingin eri alueilla huomattiin, että tunneasioihin tarvitaan tukea. Kun seurakunnilta ja nuorisotyöntekijöiltä kysyttiin, olisiko tähän mitään mallia, oli vastaus ei”, erityisopettaja Anette Henttinen Hiidenkiven peruskoulusta kertoo.
Tästä käynnistyi syksyllä 2018 Vuosaaren ja Helsingin Mikaelin seurakunnissa Henttisen vetämä Salatut elämäntaidot -projekti. Sen tavoitteena oli kehittää malli alakouluikäisten tunnetaitojen vahvistamiseen.
Liikkeelle lähdettiin aivan peruskysymyksistä: mitä pitää tehdä ja kenelle sekä ketkä sen tekevät. Malli saatiin aikaiseksi yhdessä seurakunnan nuorisotyöntekijöiden sekä alueen muiden toimijoiden kanssa.
Ensin mallia kokeilivat Itä-Helsingin viidesluokkalaiset. Nyt tunnetaitotreeni on suunnattu 4-6-luokkalaisille.
Lapsilta vaaditaan paljon
Miten tunnetaitojen puute sitten kouluissa näkyy? Henttisen mukaan esimerkiksi levottomuutena, stressinsietokyvyn puutteena ja vaikeutena toimia ryhmässä.
Kouluissa on paljon riitatilanteita, joita ratkomaan tarvitaan aikuisia. Pahimmillaan tunnetaitojen puute näkyy aggressiivisena käyttäytymisenä.
”Tavallinen koulutyö vaatii nykyisin paljon erilaisia ryhmätyötaitoja. Kaikki eivät osaa tulkita toisen tunteita eivätkä osaa huomioida muita”, Henttinen muistuttaa.
Henttinen on erityisopettajana nähnyt, miten nykypäivän koulun vaatimukset ovat aivan toista kuin vuosikymmeniä sitten. Kun ennen vaadittiin vain akateemisia taitoja, nyt opetussuunnitelma edellyttää hyvin monenlaisten taitojen ja erilaisten asioiden haltuunottoa.
Osalle lapsista ja nuorista tämä on todella kuormittavaa, ja tarvittavien taitojen vahvistamiseen tarvitaan apua.
Monet toimijat mukana
Tunne- ja ryhmätyöskentelytaitomallin käyttöönotto ja toteuttaminen perustuu koulutuspakettiin. Sen avulla koulutuksen saaneet voivat lähteä kouluihin käynnistämään toimintaa.
Kun yhteys kouluun on luotu ja koululta näytetty vihreää valoa, kasataan eri toimijoista kouluyhteistyön tiimi.Tiimissä on edustajia mahdollisimman monelta eri tahoilta: seurakuntien ja kaupunkien nuorisotyöntekijöitä, järjestöjen, urheiluseurojen ja kirjaston edustajia.
Kun tiimit on kasattu ja sisältö suunniteltu, jalkaudutaan kouluille.
Kouluilla on tarkoitus järjestää lukuvuoden aikana kahdeksan varsinaista opetuskertaa sekä aloitus- ja päätös-sessio.
”Malli toimii parhaiten, kun se toteutetaan lukuvuoden mittaisena. Silloin tiimin ja oppilaiden välille ehtii muodostua vahva luottamussuhde. Opettajat kouluilla eivät osallistu opettamiseen, mutta he tietävät opetuskerrat ja mitä niillä tehdään. Opettajat pääsevät myös tarkkailemaan opetuskerroilla luokkaansa uudesta näkökulmasta.”
Opetuskerrat on jaettu teemoittain. Ensimmäisellä kerralla tavoitteena on tutustuminen, ryhmäytyminen ja oppilas itse. Toisella kerralla käsitellään itsetuntoa ja ryhmän jäsenenä olemista. Sitten ohjelmassa on tunnetunteja. Myös omia vahvuuksia päästään käsittelemään.
Ideana on, että kaikilla tunneilla oppilaat tekevät harjoitteita.
”Tarkoitus ei ole luennoida, vaan joka tunti on pelejä, leikkejä ja keskusteluja pienryhmissä.”
Tarkoituksena on levittää tunnetaito-koulutuksen mallia laajalle
Mallin kehittäminen on Henttisen mukaan ollut monipuolinen prosessi. Kehittämisessä on pitänyt huomioida oppilaat, opettajien tarpeet sekä muiden eri toimijoiden tarpeet ja ajatukset.
Lähtöajatus on ollut, että malli ei kuormita opettajia. Tässä Henttisen omasta erityisopettajataustasta on ollut paljon apua.
Miten lapset ja nuoret sitten mallista ovat hyötyneet? Mallin toimivuudesta on Henttisen mukaan tehty jo opinnäytetyö. Opettajat vastasivat haastattelun muodossa kysymyksiin. Opettajien kokemus oli, että mallissa oppilaiden tunnetaidot kehittyivät ja ryhmässä toimiminen parani selkeästi.
”Kun tämä toteutettiin projektimuotoisena, sitä hiottiin ja kehiteltiin vielä paljon palautteen kautta. Sana on kiirinyt, ja koulut ovat paljon kyselleet, voisiko tämän tehdä myös heille.”
Nyt malli leviääkin koulujen kautta mahdollisimman monen käyttöön. Henttuselta on ilmestynyt aiheesta myös kirja, joka auttaa tietoisuuden levittämisessä mallista.
Koronapandemia on tällä hetkellä haaste levittämiselle, mutta Henttinen on luottavainen ratkaisujen löytymisestä.
”Alueesta ja koulusta riippuen koulut eivät välttämättä nyt ota vastaan, eikä tunteja pääse toteuttamaan. Toimijoiden kouluttamiseksi käynnistetään kuitenkin verkkokoulutusmahdollisuus, jotta opetusta päästään koronatilanteen hellitettyä toteuttamaan kouluihin.”
Malmin seurakunnassa tunnetaitokoulutukset pyörivät jo
Malmin seurakunnassa tunnetaitomallin haltuunotto tapahtui hieman mutkan kautta, sillä ennen koronapandemiaa seurakunnan oli tarkoitus käynnistää oma vastaava projekti. Tätä ehdittiin markkinoida kouluillekin.
Sitten kaupungin nuorisotoimi tarjosi tunnetaitokoulutusta kouluille, ja Malmin seurakunta lähti mukaan tähän projektiin.
”Meillä on omia yhteyskouluja, ja olemme tässä nyt luokanopettajien, kuraattorien ja nuorisotoimen lisäksi kasvatuksen ammattilaisina mukana”, Malmin seurakunnan nuorisotyönohjaaja Antti Nieminen kertoo.
Toiminta käynnistyi syksyllä, kun koulut kevään sulkujen jälkeen jälleen avautuivat. Kokemukset ovat Niemisen mukaan olleet hyviä. Ryhmiä vedetään viidesluokkalaisille, jotka ovat taitevaiheessa. He ymmärtävät jo, että omilla tekemisillä ja sanomisilla on vaikutusta muihin.
Koulutuksessa paneudutaan siihen, mitä kulloinenkin luokka tarvii. Toisen ihmisen huomioonottaminen, ja kaikkien mukaan ottaminen leikkeihin on tärkeää. Nieminen muistuttaa, että ongelmat ovat koulujen ja luokkien välillä hyvin vaihtelevia.
”Voi olla yhdestä luokan henkisestä johtajasta kiinni, miten lapset ja nuoret siellä ovat. Eikä kyseessä ole välttämättä edes mikään häslääjä-tyyppi. On hyvin erilaisia haasteita siinä, mikä toisessa voi häiritä.”
Mahdollisimman monta koulutetaan
Kirkon nuorisotyöntekijöille koulutus antaa hyvän mahdollisuuden ylläpitää suhdetta kouluihin.
”Meidän pitää miettiä vaihtoehtoisia tapoja olla läsnä koulun arjessa. Menemme sinne kasvatuksen ammattilaisina, vaikka lapset toki tietävät, että edustamme kirkkoa”, Nieminen muotoilee.
Kaikilla Malmin seurakunnan alueilla ollaan nyt kouluttamassa mahdollisimman monta ammattilaista menetelmää edistämämään. Mukaan on kutsuttu koulujen lisäksi nuorisotalot, kirjasto ja Luotsi-toiminta.
”Eivät nämä itsetunto- ja ihmissuhdetaitojut varsinaisesti mitään uutta ole, mutta on hyvä saada kasvatuksen ammattilaiset tietoiseksi tästä mallista. Ihmissuhdetaidoilla tässä maailmassa mennään eteenpäin, ja tätä kautta lapset voivat löytää pelimerkkejä kasvaa nuoriksi ja aikuisiksi”, Nieminen muistuttaa.
Teksti: Tomi Kangasniemi
Artikkeli on ilmestynyt Villi-lehdessä 1/2021
