• Meistä
      • Ajankohtaista
      • Tietoa meistä
      • Strategia ja säännöt
      • Järjestön rakenne
      • Yhdistyksen kokous 2022
      • Toimintakertomukset ja -suunnitelmat
      • Yhteisvastuu 2022
      • Tievatupa
      • Aluetyö
      • Kolehdit
      • Publiva Oy
      • Partaharju-säätiö
      Menu
      • Ajankohtaista
      • Tietoa meistä
      • Strategia ja säännöt
      • Järjestön rakenne
      • Yhdistyksen kokous 2022
      • Toimintakertomukset ja -suunnitelmat
      • Yhteisvastuu 2022
      • Tievatupa
      • Aluetyö
      • Kolehdit
      • Publiva Oy
      • Partaharju-säätiö
  • Toiminta
      • Mediat
      Menu
      • Mediat
      • Lastenkirkko
      • Ttila
      • Pieni on suurin
      • Villi
      Menu
      • Lastenkirkko
      • Ttila
      • Pieni on suurin
      • Villi
      • Ulkopuolisuuden ehkäisy
      Menu
      • Ulkopuolisuuden ehkäisy
      • Saapas
      • Moottoripaja
      • PIKI-toimintamalli
      • Perheystävä
      • Mukaan-hanke
      • UPEE-työkalu
      Menu
      • Saapas
      • Moottoripaja
      • PIKI-toimintamalli
      • Perheystävä
      • Mukaan-hanke
      • UPEE-työkalu
      • Osallisuus
      Menu
      • Osallisuus
      • Lapsivaikutusten arviointi
      • Nuorten vaikuttajaryhmät
      • Nuorten tulevaisuusseminaari
      • NAVI
      Menu
      • Lapsivaikutusten arviointi
      • Nuorten vaikuttajaryhmät
      • Nuorten tulevaisuusseminaari
      • NAVI
      • Musiikki
      Menu
      • Musiikki
      • Liikunta
      Menu
      • Liikunta
      • Luotu liikkumaan
      Menu
      • Luotu liikkumaan
      • Kansainväliset yhteydet
      Menu
      • Kansainväliset yhteydet
      • Ympäristöasiat
      Menu
      • Ympäristöasiat
  • Koulutukset
  • Leirit ja Tapahtumat
      • Kansainväliset rippikoulut
      • Retket ja tapahtumat
      • Leirit
      • Isoskoulutukset
      • Ilmoittautumiset
      Menu
      • Kansainväliset rippikoulut
      • Retket ja tapahtumat
      • Leirit
      • Isoskoulutukset
      • Ilmoittautumiset
  • Materiaalit
  • Ota yhteyttä
      • Henkilökunta
      • Järjestön yhteystiedot
      • Tilaa uutiskirje
      • Medialle
      • Töihin meille
      • Laskutustiedot
      • Kolehtitilitykset
      • Tue toimintaa
      Menu
      • Henkilökunta
      • Järjestön yhteystiedot
      • Tilaa uutiskirje
      • Medialle
      • Töihin meille
      • Laskutustiedot
      • Kolehtitilitykset
      • Tue toimintaa
  • Tue toimintaa
  • In english
Search
Close
Search
  • Meistä
    • Ajankohtaista
    • Tietoa meistä
    • Strategia ja säännöt
    • Järjestön rakenne
    • Toimintakertomukset ja -suunnitelmat
    • Yhteisvastuu 2022
    • Tievatupa
    • Piirit
    • Kolehdit
    • Publiva Oy
    • Partaharju-säätiö
  • Toiminta
    • Mediat
      • Lastenkirkko
      • Ttila
      • Pieni on suurin
      • Villi
    • Ulkopuolisuuden ehkäisy
      • Saapas
      • Moottoripaja
      • PIKI-toimintamalli
      • Perheystävä
      • Mukaan-hanke
    • Osallisuus
      • Lapsivaikutusten arviointi
      • Nuorten vaikuttajaryhmät
      • Nuorten tulevaisuusseminaari
      • NAVI
    • Musiikki
    • Liikunta
      • Luotu liikkumaan
    • Kansainväliset yhteydet
    • Ympäristöasiat
  • Koulutukset
  • Leirit ja tapahtumat
    • Kansainväliset rippikoulut
    • Retket ja tapahtumat
    • Leirit
    • Isoskoulutukset
    • Ilmoittautumiset
  • Materiaalit
  • Ota yhteyttä
    • Henkilökunta
    • Järjestön yhteystiedot
    • Tilaa uutiskirje
    • Medialle
    • Töihin meille
    • Laskutustiedot
    • Kolehtitilitykset
    • Tue toimintaa
  • Henkilökunta
  • Medialle
  • In English

Ajankohtaista

Etusivu » Ajankohtaista » Psykoterapeutti ja pappi Kirsi Hiilamo: ”Vahvistava yhteisö välittää ehdoitta”

Naisoletettu henkilö seisoo puun vieressä.

Psykoterapeutti ja pappi Kirsi Hiilamo: ”Vahvistava yhteisö välittää ehdoitta”

11.01.2022

Avoin, hyväksyvä ja välittävä seurakuntayhteisö voi tukea valtavasti mielen hyvinvointia. Yhteisöjen kompastuskiviä ovat kilpailu, tabut, peittely ja pinnan siloittelu.

Psykoterapeutti ja pappi Kirsi Hiilamo kertoo opiskelijasta, joka oli käynyt tutustumassa kristillisiin opiskelijajärjestöihin. Joissakin niistä häneltä tiedusteltiin ensitöikseen, onko hän ottanut Jeesuksen vastaan. Viimein hän löysi tiensä järjestöön, jossa häneltä kysyttiin, ottaako hän teetä vai kahvia. Opiskelija tunsi tulleensa kotiin.

”Vahvistavassa yhteisössä ihminen kohdataan hyväksyvästi ja hänestä välitetään. Sen voima perustuu suuresti avoimuuteen ja luottamukseen: sekä helpoista että vaikeista asioista puhutaan suoraan ja kunnioittavasti, jokainen saa olla oma itsensä ja jokaisen rajoja tuetaan ja kunnioitetaan”, Hiilamo listaa.

Vahvistavan yhteisön edellytykset voi hänen mukaansa – kliseisyyden uhallakin – kiteyttää sanaan rakkaus tai välittäminen.

”Yhteiskunnan jatkuva eriarvoistuminen näkyy jo lastenkin parissa. Esimerkiksi harrastukset jakavat ihmisiä, mutta seurakunnan toiminta kuuluu kaikille, siellä ei ole erilaisia klubeja. Tuntuu ettei juuri mikään muu instituutio tällä hetkellä välitä ihmisistä samalla tavalla kuin kirkkoyhteisöt.”

”Lastenohjaajat ovat monelle kirkon ovi. He kohtaavat perheitä ja osaavat nähdä, jos lapsella on paha olo. Ohjaahan merkitys voi olla lapsen elämässä todella suuri.”

Kaikkiin yhteisöihin pätevät Hiilamon mukaan samat lainalaisuudet kuin perheisiin ja sukuihin. Yhteisö on turvallinen, kun ihminen hyväksytään siinä omana itsenään ja hän saa palautetta olemisestaan. Tällöin esimerkiksi lapsi kehittyy, voimaantuu ja uskaltaa tuoda esiin myös omia näkemyksiään.

”Englantilainen lastenlääkäri ja psykoanalyytikko Donald W. Winnicott on todennut, että kaikki ihmiset yrittävät löytää elämässään uuden syntymisen mahdollisuuden, missä oman elämän suuntaa ei häirittäisi. Tämä voi toteutua myös hyvässä yhteisössä.”

Hyvä yhteisö vahvistaa Hiilamon mukaan suuresti tunnetta, että elämä on merkityksellistä ja ihminen itse on merkityksellinen.

Tärkeää on myös se, etteivät puheet ja teot ole yhteisössä keskenään ristiriidassa – ettei sanota yhtä ja tehdä toista. Se aiheuttaa niin lapsissa kuin aikuisissakin ahdistusta.

Arvokkaat säröt

Mielen hyvinvointia tukeva yhteisössä ei myöskään saisi olla tabuja eikä asioita tulisi sivuuttaa. 

”Asiat pitäisi ottaa puheeksi eikä yhteisössä pitäisi peitellä ja piilotella mitään möykkyjä. Avoimessa ja luottavaisessa ilmapiirissä voi syntyä hyviä kiintymyssuhteita. Kilpailu taas synnyttää epäluottamusta. Jos joudutaan esimerkiksi kilpailemaan jonkun lastenohjaajan tai papin suosiosta, ryhmän tunnelma muuttuu hankalaksi”, Hiilamo sanoo.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei yhteisössä saisi olla yhtään ristiriitoja. Niitä päinvastoin tarvitaan sopivissa määrin.

”Arvokkaimmissa antiikkimaljakoissakin on hiushalkeama, pieni särö. Meissä kaikissa on väistämättä rikkonaisuutta, eikä sitä pitäisi yhteisöissäkään pyrkiä peittelemään ja piilottelemaan. Esimerkiksi joissakin perheissä piha on siisti ja autot kiiltävät, mutta seinien sisäinen todellisuus saattaa olla jotain ihan muuta.”

Monissa uskonnollisissa – esimerkiksi vanhoillislestadiolaisissa – yhteisöissä on Hiilamon mukaan painetta ponnisteluun pinnan siloittelun suhteen.

”Asuimme kerran rauhanyhdistyksen taloa vastapäätä, enkä ole kyllä missään nähnyt niin kauniisti puettuja lapsia. Sitä voi vain ihailla. Lestadiolaiset kokevat edelleenkin syrjintää, josta nousee paine näyttää, että asiat ovat kunnossa. Kuinka moni lestadiolainen äiti tohtii esimerkiksi neuvolassa sanoa, että hän on aivan väsynyt?”

Virtuaaliyhteys ei korvaa kehollista läsnäoloa

Yhteisöjen luonne on muuttunut huimasti korona-aikana toimintojen siirryttyä verkkoon. Eri ihmiset kokevat virtuaaliyhteyksien esiinmarssin eri tavoin.

”Korona-aika on samoin vaikuttanut samojen ihmisten elämään eri tavoin eri elämänpiireissä. Esimerkiksi läheiset ihmissuhteet voivat toimia, mutta työyhteisö on rapautunut – tai päinvastoin.”

Hiilamo huomauttaa, että useat asiat hoituvat kyllä hyvin myös virtuaalisesti eivätkä kaikki kaipaa "live-kohtaamisia " yhteisön kanssa. Osalle ihmisistä sopii hyvin se, että he saavat pysyä kodin rauhassa. Esimerkiksi moni add-lapsi menestyi etäkoulussa paremmin kuin lähikoulussa, koska ärsykkeitä oli kotona vähemmän kuin luokkaympäristössä.

Hiilamo kertoo hiljan julkaistusta kirjasta Läsnä etänä, jossa eräs rehtori pohti, miksi etäkoulussa kukoistaa niin paljon sellaisia oppilaita, joille läsnäkoulu on haastavaa. Millaista on muun muassa se kouluissa vallitseva valtadynamiikka, joka estää osaa lapsista ja nuorista menestymästä niissä? Vastaavaa dynamiikkaa voi Hiilamon mukaan esiintyä muissakin yhteisöissä kuten seurakunnissa.

”Toisaalta osalle lapsista koti ei tietenkään ole turvallinen paikka, vaan he kokevat siellä yksinäisyyttä tai jopa väkivallan uhkaa. Ja joillekin ihmisille on paljon vaikeampaa olla tapaamatta muita kuin toisille.”

Lapsille ja nuorille korona-aika on ollut erityisen raskasta, koska sosiaalisuuden ja yhteisössä toimimisen harjoittelu, samoin kuin identiteetin muotoutuminen, onnistuvat vain yhteydessä muihin ihmisiin. Ja siihen vaaditaan myös konkreettista yhteyttä.

”Monipaikkaiseen työhön liittyen on puhuttu paljon siitä, että fyysinen yhdessäolo tuo sellaista hyvää, jota emme osaa edes sanallisesti kuvailla. Aivotutkijat puhuvat muun muassa peilisoluista”, Hiilamo kertoo.

 ”Arvelen, että ihmisen kehollisuus vaatii olemista samassa tilassa toisten kanssa toimiakseen kunnolla. Ja koska me olemme yhtä kehomme kanssa, myös tunteet ja ajatukset syntyvät ja elävät ollessamme konkreettisesti yhteydessä toisiin ihmisiin. Meiltä jää siis puuttumaan jotain, ellemme voi nähdä toista ihmistä "oikeasti" .”

Verkkoyhteys vaatii herkempää korvaa

Toisaalta toimivat verkkoyhteisöt voivat myös luoda uudenlaisia ja ketterämpiä yhteyksiä ihmisten välille.

”Monet nuoret ovat jatkuvasti verkossa yhteydessä siellä tapaamiinsa tuttuihin ja ystäviin ympäri maailman. He voivat olla sitä kautta paljonkin tekemisissä vaikka Australiassa asuvan läheisen kanssa”, Hiilamo sanoo.

”Verkon kautta on myös mahdollista löytää samanhenkisiä ihmisiä. Esimerkiksi homoseksuaaliset nuoret sanovat, että jos asuu pienellä paikkakunnalla ja on tyyliin "the only gay in the village", on todella vapauttavaa ja tärkeää olla verkossa tekemisissä muiden nuorten homoseksuaalien kanssa.”

Hiilamo kertoo nuoresta e-urheiluvalmentajasta, joka sanoi havainnoivansa todella tarkasti, millainen olo ihmisillä on. Virtuaalisessa yhteydessä tunteita täytyy kuulostella herkemmällä korvalla ja ehkä käsitellä perinpohjaisemmin kuin "tavallisessa" yhteydessä, koska informaatiota jää puuttumaan niin paljon.

”Kehollista kokemusta yhdessäolosta ei toistaiseksi voi korvata virtuaalisesti. En tiedä miten käy tulevaisuudessa virtuaaliteknologian kehittyessä, mutta kaksiulotteinen kohtaaminen ei koskaan voi korvata kolmiulotteista tapaamista.”

Erilaiset keskusteluryhmät ja muut korona-aikaan vahvistuneet verkkoyhteisöt ovat Hiilamon mukaan kuitenkin tulleet jäädäkseen myös seurakuntien piiriin.

”Niissähän moni elää. Itsekin menin poissa tolaltani, kun Facebook-sivuni ja ryhmäni kaapattiin.”

Jotta seurakuntayhteisöt pystyvät tukemaan perheiden hyvinvointia muuttuvassa maailmassa, niiden on Hiilamon mielestä mentävä sinne, missä ihmiset ovat – eli myös verkkoon.

”Koko ajan keksitään uusia tapoja mennä ihmisten pariin; silmiini osui esimerkiksi miehille järjestettävä saunaterapia. Mutta olipa paikkana sitten kirkko, kauppakeskus, kapakka tai netti, perusasiat – kuten rakkaudellisuus – eivät katoa mihinkään.”

Teksti ja kuva Sinimaaria Kangas

Kirjoitus on julkaistu Pieni on Suurin -lehden numerossa 1/2022 (ilm. 6.1.).

Vinkki: Lapselle voi myös etsiä kavereita nettisovelluksen kautta:

https://www.kaverisovellus.fi/post/lapsellani-ei-ole-kavereita-voiko-kaverisovellus-auttaa

Loading...
Loading...

Jaa:

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Edellinen Toni Majola rakentamaan harrastusmaista nuorten pelitoimintaa Lasten ja nuorten keskukseen Seuraava Frendie-sovellus tuo nuorille apua kaverien ja turvallisten aikuisten löytämiseen
Twitter Facebook-f Instagram
  • Tietoa meistä
  • Tilaa uutiskirje
  • Tietosuojaseloste
  • Saavutettavuusseloste
  • Kirjaudu

Lasten ja nuorten keskus ry
Y-tunnus: 0215274-5
Itälahdenkatu 27 A (3. krs)
00210 Helsinki
0215274-5

puh. 044 299 0553
toimisto@lastenjanuortenkeskus.fi

© Kaikki oikeudet pidätetään

Käytämme evästeitä, jotta sivustomme toimii oikein ja voimme analysoida tietoliikennettä. Painamalla "Tämä on OK" hyväksyt, että laitteellesi tallennetaan evästeitä. Voit muokata haluamiasi evästeitä kohdasta "Asetukset".

 

Evästeistä
Lasten ja nuorten keskuksen logo

Käytämme evästeitä kehittääksemme sivustoamme ja palveluamme. Evästeet ovat pieniä tekstitiedostoja, joita verkkosivusto tallentaa tietokoneellesi tai mobiililaitteellesi, kun käyt sivustolla. Evästeet tallentavat tietoa laitteesi käytöstä ja käyttötavoista. Tämän tiedon avulla tutkimme kävijämääriä sivuillamme. Voit hyväksyä tai estää ei-välttämättömien evästeiden käytön tässä ikkunassa.

Välttämättömät evästeet

Nämä ovat sivuston teknisen toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä.

Kolmannen osapuolen evästeet

Käytämme mm. Google Analyticsiä keräämään tietoa kävijämääristä ja suosituimmista sivuista. Tämä tieto on anonyymiä eli emme voi tunnistaa yksittäisiä kävijöitä.
Tämän evästeen hyväksyminen auttaa meitä kehittämään sivustoamme.

Please enable Strictly Necessary Cookies first so that we can save your preferences!

Lisää evästeistä ja tietosuojasta

Tustustu tietosuojaselosteeseemme, jossa käsitellään myös evästeitä.

Apuna:  GDPR Cookie Compliance