Digitaalinen varhaiskasvatus ja nuorisotyö seurakunnissa on Suomessa lähtenyt hyvin käyntiin ja siihen suhtaudutaan erittäin myönteisesti, mutta työhön kaivataan selvästi nykyistä enemmän resursointia. Digityölle tulisi varata huomattavasti enemmän työaikaa, sille tulisi laatia yhdessä jaettuja strategisia kehityskohteita ja tavoitteita sekä tehdä nykyistä selkeämpää vastuunjakoa seurakunnissa.
Tämä selviää Nuoren kirkon, Kirkkohallituksen Kasvatus ja perheasiat -yksikön sekä digitaalisen nuorisotyön kehittämiskeskus Verken yhdessä toteuttamasta digitaalisen nuorisotyön ja varhaiskasvatuksen tilaa seurakunnissa selvittäneestä kyselystä.
Kyselyn vastausprosentti oli seurakuntien nuorisotyön puolella 26,2 % ja varhaiskasvatuksessa 14 %. Otosten voidaan sanoa olevan silti edustavia, sillä vastaukset jakaantuivat tasaisesti jokaiseen hiippakuntaan, ja niitä tuli sekä työntekijöiden että esihenkilöiden puolelta.
Nuorisotyöntekijöillä halukkuutta kehittää digiosaamisen taitojaan
Nuorisotyön kyselyyn vastanneista suurimmalla osalla oli arvionsa mukaan vähintään perustason tai sitä paremmat digitaidot, ja vastaajista jopa 84 % haluaisi hyödyntää digitaalista mediaa ja teknologiaa tulisi enemmän seurakunnan nuorisotyössä.
Lisäksi enemmistö näki esimerkiksi sosiaalisessa mediassa tehtävän nuorisotyön ja siellä tapahtuvan nuorten tavoittamisen selkeänä osana työnkuvaa, ja piti digitaalisissa ympäristöissä tapahtuvia kohtaamisia nuorten kanssa yhtä aitoina kuin kasvokkaisia kohtaamisia.
“Nuorisotyöntekijöistä selvä enemmistö on valmis kokeilemaan digiä hyödyntäviä uusia toimintamalleja ja palveluita, sillä he näkevät digitalisaation muuttavan nuorisotyön kenttää jo seuraavan viiden vuoden aikana”, huomauttaa Juho Niemelä Kirkon kasvatus ja perheasiat -yksiköstä.
Varhaiskasvattajat suhtautuvat nuorisotyöntekijöitä kriittisemmin digitalisaatioon
Varhaiskasvatuksen osalta huomattava osa vastaajista koki digitalisaation edellyttävän työntekijöiltä uudenlaista osaamista. Lisäksi varhaiskasvatuksen ammattilaisista 72 % toivoi voivansa kehittää omaa osaamistaan erityisesti digitaalisten sisältöjen tuottamisessa (nuorisotyössä 82 %), mutta silti 67 % vastanneista toivoi samalla työyhteisöltään monipuolisempia mahdollisuuksia digiosaamisensa kehittämiseen.
Varhaiskasvattajissa oli silti huomattavasti nuorisotyön kenttää enemmän kriittisiä ääniä. Tämä johtunee osin siitä, että varhaiskasvatuksen puolella digitaalisuutta halutaan osin jopa välttää, sillä koetaan, että älylaitteita käytetään perheissä osin jo liikaakin. Silti myös varhaiskasvattajista yli 80 % on pitänyt yhteyttä seurakunnan toiminnassa oleviin perheisiin sosiaalisen median tai viestipalvelimen avulla.
Kyselytutkimusten taustat ja mikä on erityisesti muuttunut?
Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun on toteutettu kyselytutkimus suomenkielisten evankelisluterilaisten seurakuntien varhaiskasvatuksen työntekijöille siitä, miten he käyttävät digitaalisia työvälineitä ja hyödyntävät digitaalisuutta arjessaan. Nuorisotyön osalta tutkimus on puolestaan toinen laatuaan.
Kyselyissä pyrittiin vertaamaan muutosta erityisesti edellisissä seurakunta- ja kuntapuolen selvityksissä ilmenneisiin tuloksiin. Valtakunnallisesti digitaalisen nuorisotyön tilaa seurakunnissa tutkittiin ensimmäisen kerran vuonna 2016 (Hintsala). Kysely toteutettiin tuolloin yhteistyössä Verken ja Kirkon tutkimuskeskuksen kanssa. Samalla Verke julkaisi aiheesta selvityksen kuntapuolelta (Lauha & Tuominen, 2017).
Aiemmissa selvityksissä kävi ilmi työntekijöiden myönteinen suhtautuminen digitaalisen nuorisotyön mahdollisuuksiin. Oma osaaminen, selkeiden tavoitteiden puute ja uuden oppimiseen vaadittava aika koettiin jo silloinkin suurimmiksi haasteiksi. Samat kehityskohteet puhuttavat seurakunnissa edelleen, mutta näiden ohella myös vastuunjakoon, yhdessä tekemiseen ja innostumiseen sekä työvälineisiin kaivattiin kohennuksia.
“Merkittävänä huomiona ja suurena mahdollisuutena havaitsimme selvityksessä myös sen, että digityölle ei juurikaan haeta seurakunnissa ulkopuolista rahoitusta, vaikka erilaisten tahojen rahoituskriteerit varmasti täyttyisivät. Mikäli seurakunnissa riittää intoa digityön starttaamiseen ja yhteistyön lisäämiseen vaikkapa kunnan tai naapuriseurakunnan kanssa, tarjoaisi ulkopuolinen rahoitusinstrumentti todella paljon mahdollisuuksia”, toteaa Nuoren kirkon vs. viestintäjohtaja Johanna Pietiläinen.
Digitaalinen nuorisotyö seurakunnissa -selvityksen tuloksiin pääset tutustumaan täällä.
Infograafi tutkimuksesta täällä.
Digitaalisuuden hyödyntäminen kirkon varhaiskasvatuksessa -selvityksen tuloksiin pääset tutustumaan täällä.Infograafi tutkimuksesta täällä.
Tulosten pohjalta järjestetään 4.9.2019 Helsingissä aamiaistilaisuus, jossa käydään läpi kuntien ja seurakuntien nuorisotyön esimiehille ja työntekijöille suunnattujen digikyselyjen tuloksia sekä keskustellaan yhdessä kuntien ja seurakuntien nuorisotyön digitalisaation tilasta ja kehittämistarpeista. Tilaisuus on suunnattu kaikille kuntien ja seurakuntien nuorisotyön esimiehille sekä nuorisotyötä tekeville ja toimintaa kehittäville toimijoille.
Mikäli olet kiinnostunut osallistumaan aamiaistilaisuuteen, pyydämme ilmoittautumaan 27.8. mennessä osoitteessa https://www.verke.org/event/diginuorisotyo-kunnissa-ja-seurakunnissa-napertelya-vai-tavoitteellista-toimintaa/
Lisätiedot:
Juho Niemelä, Kirkkohallitus, juho.niemela@evl.fi, p. 050 324 3156
Johanna Pietiläinen, Nuori kirkko ry, johanna.pietilainen@nuorikirkko.fi, p. 044 545 6592
Heikki Lauha, Verke, heikki@verke.org, p. 040 336 1856 (4.9. järjestettävän tilaisuuden ilmoittautumiset ja peruutukset)
