Mene sisältöön
Main Menu
  • Meistä
      • Ajankohtaista
      • Tietoa meistä
      • Strategia ja säännöt
      • Järjestön rakenne
      • Yhdistyksen kokous 2022
      • Toimintakertomukset ja -suunnitelmat
      • Yhteisvastuu 2022
      • Tievatupa
      • Aluetyö
      • Kolehdit
      • Publiva Oy
      • Partaharju-säätiö
      Menu
      • Ajankohtaista
      • Tietoa meistä
      • Strategia ja säännöt
      • Järjestön rakenne
      • Yhdistyksen kokous 2022
      • Toimintakertomukset ja -suunnitelmat
      • Yhteisvastuu 2022
      • Tievatupa
      • Aluetyö
      • Kolehdit
      • Publiva Oy
      • Partaharju-säätiö
  • Toiminta
      • Mediat
      Menu
      • Mediat
      • Lastenkirkko
      • Ttila
      • Pieni on suurin
      • Villi
      Menu
      • Lastenkirkko
      • Ttila
      • Pieni on suurin
      • Villi
      • Ulkopuolisuuden ehkäisy
      Menu
      • Ulkopuolisuuden ehkäisy
      • Saapas
      • Moottoripaja
      • PIKI-toimintamalli
      • Perheystävä
      • Walk in -terapia
      • Frendie-kaverisovellus nuorille
      • Mukaan-hanke
      Menu
      • Saapas
      • Moottoripaja
      • PIKI-toimintamalli
      • Perheystävä
      • Walk in -terapia
      • Frendie-kaverisovellus nuorille
      • Mukaan-hanke
      • Osallisuus
      Menu
      • Osallisuus
      • Lapsivaikutusten arviointi
      • Nuorten vaikuttajaryhmät
      • Nuorten tulevaisuusseminaari
      • NAVI
      Menu
      • Lapsivaikutusten arviointi
      • Nuorten vaikuttajaryhmät
      • Nuorten tulevaisuusseminaari
      • NAVI
      • Musiikki
      Menu
      • Musiikki
      • Liikunta
      Menu
      • Liikunta
      • Luotu liikkumaan
      Menu
      • Luotu liikkumaan
      • Kansainväliset yhteydet
      Menu
      • Kansainväliset yhteydet
      • Ympäristöasiat
      Menu
      • Ympäristöasiat
  • Koulutukset
  • Leirit ja Tapahtumat
      • Kansainväliset rippikoulut
      • Retket ja tapahtumat
      • Leirit
        • Polku-leiri 2023
      • Isoskoulutukset
      • Ilmoittautumiset
      Menu
      • Kansainväliset rippikoulut
      • Retket ja tapahtumat
      • Leirit
        • Polku-leiri 2023
      • Isoskoulutukset
      • Ilmoittautumiset
  • Materiaalit
  • Ota yhteyttä
      • Henkilökunta
      • Järjestön yhteystiedot
      • Tilaa uutiskirje
      • Medialle
      • Töihin meille
      • Laskutustiedot
      • Kolehtitilitykset
      • Tue toimintaa
      Menu
      • Henkilökunta
      • Järjestön yhteystiedot
      • Tilaa uutiskirje
      • Medialle
      • Töihin meille
      • Laskutustiedot
      • Kolehtitilitykset
      • Tue toimintaa
  • Tue toimintaa
  • In english
Search
Close
Search
  • Meistä
    • Ajankohtaista
    • Tietoa meistä
    • Strategia ja säännöt
    • Järjestön rakenne
    • Toimintakertomukset ja -suunnitelmat
    • Yhteisvastuu 2022
    • Tievatupa
    • Aluetyö
    • Kolehdit
    • Publiva Oy
    • Partaharju-säätiö
  • Toiminta
    • Mediat
      • Lastenkirkko
      • Ttila
      • Pieni on suurin
      • Villi
    • Ulkopuolisuuden ehkäisy
      • Saapas
      • Moottoripaja
      • PIKI-toimintamalli
      • Perheystävä
      • Walk in -terapia
      • Mukaan-hanke
    • Osallisuus
      • Lapsivaikutusten arviointi
      • Nuorten vaikuttajaryhmät
      • Nuorten tulevaisuusseminaari
      • NAVI
    • Musiikki
    • Koulutukset Stepissö
    • Liikunta
      • Luotu liikkumaan
    • Kansainväliset yhteydet
    • Ympäristöasiat
  • Leirit ja tapahtumat
    • Kansainväliset rippikoulut
    • Retket ja tapahtumat
    • Leirit
    • Isoskoulutukset
    • Ilmoittautumiset
  • Materiaalit
  • Ota yhteyttä
    • Henkilökunta
    • Järjestön yhteystiedot
    • Tilaa uutiskirje
    • Medialle
    • Töihin meille
    • Laskutustiedot
    • Kolehtitilitykset
    • Tue toimintaa
  • Henkilökunta
  • Medialle
  • Tietoa koulutuksista
  • In English

Ajankohtaista

Etusivu » Ajankohtaista » Suomen lukiolaisten liiton puheenjohtaja Lukas Virtala: Kasvurauhaa opiskelun rinnalle

Suomen lukiolaisten liiton puheenjohtaja Lukas Virtala: Kasvurauhaa opiskelun rinnalle

28.03.2022

Nuorten jaksamisen kysymyksiä ei vielä ole otettu niin vakavasti kuin olisi pitänyt, sanoo Suomen lukiolaisten liiton puheenjohtaja Lukas Virtala.

”Ei jokainen lukiolainen voi huonosti – mutta valitettavan suurella osalla on ongelmia, ja siksi on hyvä, että niistä puhutaan ja niiden ratkaisemiseen keskitytään.”

”Koronaa ennenkin jo huomattiin, että hyvinvointi on laskenut. Mutta koronan läpi huolet näkyvät vahvemmin”.

Virtalan näkemys on, että nuorten jaksamiseen liittyvät ongelmat ovat parin koronavuoden aikana lisääntyneet, mutta lisäksi ongelmat ovat kasautuneet entistä enemmän. Pahoinvointia on kertynyt erityisesti niille, joille etäopetuksen jaksot olivat kuormittavimpia.

”Etäkoulu on todella kuormittavaa, mutta toisille enemmän ja toisille vähemmän. Minulle itsekseen tekeminen ja kotona opiskelu sopii. Mutta jos opiskelutapa oli toisenlainen ja olisi kaivannut vuorovaikutusta opettajan kanssa luokkaopetuksessa, on jäänyt hankalaan tilanteeseen. Omien tuttujen piirissäkin olen nähnyt, miten tärkeää lähiopetus olisi monelle ollut.”

Tukea turvallisista ympäristöistä

Etäkouluun liittyvät pulmat ovat monen suuntaisia. Nuoruutta mitataan vuosissa, joten korona-ajan kesto on massiivinen niille ikäluokille, jotka ovat jääneet sen jalkoihin.

Osalle toisen asteen opiskelijoista etäkoulujaksot ovat johtaneet siihen, että suurin osa koko opiskeluajasta on kulunut poikkeusoloissa. Pitkän ajan kuluessa syntyneiden ongelmien purkautumiseen tarvitaan riittävästi aikaa siihenkin.

”Olemme liittona koettaneet viestiä, että etäopetuksen synnyttämiin ongelmiin on vielä pitkään puututtava.”

”Erityisesti niille, jotka aloittivat lukion puolitoista vuotta sitten, opiskelu on ollut tosi rikkonaista. Samalla se tarkoittaa tietysti sitä, että koulun kautta syntyvien kaveripiirien muodostuminen on vaikeutunut.”

Lukas Virtala näkee erilaisten harrastuspiirien ja nuorisotyön merkityksen suurena nuorten hyvinvoinnin tukemisessa. Seurakunnan perusnuorisotyöllä on paljon tarjottavana.

”Itsekin pyörin riparin jälkeen seurakunnassa. Tajusin siellä, miten tärkeää se oli, että saattoi vaan hengata turvallisessa ympäristössä. Lukiolaisen näkökulmasta nuorisotyön kuviot ovat kylläkin orientoituneet vähän nuoremmille – pitäisi ehkä kannustaa avaamaan toimintaa toisen asteen opiskelijoille.”

Ongelmiin puututtava, kun ne ovat pieniä

”Ei lukio kaiken kaikkiaan ole mikään järkyttävä paikka suurimmalle osalle siellä opiskelevista. Mutta apua ja tukea pitää pystyä järjestämään riittävästi niille, ketkä sitä tarvitsevat. Olisi vaikka enemmän koulupsykologeja ja jonot pienenisivät. Mitoitukset eivät monella paikkakunnalla vielä toteudu," Virtala sanoo.

”Jonojen ongelma on se, että jos kaverilla on pienempää päänvaivaa, josta voisi olla hyvä jutella ammattilaisen kanssa, niin mielikuva siitä, ettei aikoja kuitenkaan saa, voi estää hakeutumasta sen koulupsykologin puheille.”

”Jos asioita ei käsittele, kun ne ovat pienempiä, mahdollista on, että ne alkavat kasvaa. Joten todella helposti saatavilla olevaa matalan kynnyksen keskusteluapua kyllä tarvitaan. Tosi monelle nuorelle riittää sekin, että on ylipäätään ihmisiä, joille jutella. Hyvä juttu, jos heillä on koulutus siihen, mutta oma opettaja tai seurakunnan työntekijä voi hyvin olla se aikuinen, joka on saatavilla. Joskus nuoret vaan haluavat tulla kuulluksi ja sillä pääsee jo aika pitkälle.”

Lukiolaisten liiton näkökulmasta oppilaskuntien toiminta on erittäin tärkeä. Tutorkoulutuksia ja muita kurssituksia järjestetään, mutta tärkeintä on se sosiaalinen liima, jota tapahtumien ja erilaisten yhteen tulemisten kautta rakennetaan. Hyvä yhteishenki parantaa yhteistä fiilistä ja hyvinvointia.

”Nuoret tukevat toisiaan myös, mutta valmiudet tietysti vaihtelevat. Varmaan riippuu paljon omasta taustasta ja kaveriporukasta, onko sellainen ilmapiiri ja jakaminen tullut tavaksi. Eivät kaikki mene pintaa syvemmälle tunnetasolla kavereiden kesken.”

Uudistuksia vai hyvinvointia?

Viime syksyllä Ressun lukiosta ylioppilaaksi kirjoittanut Lukas Virtala pohtii parhaillaan, minne hakisi jatko-opiskelemaan. Teknillinen korkeakoulu kiinnostaa, mutta Aaltoko vai Tampere vai Lappeenranta?

”Pitää miettiä vielä. Ja ennen opiskeluja tulisi vielä eteen intti.”

Yksi nuorten jaksamiseen liittyvistä ajatuksenkuluista on, että kilpailu jatko-opintopaikoista on muuttunut liian kuormittavaksi. Lukas ei jaa ajatusta.

”On itse asiassa parempi, että nyt sisään pääsee sekä papereilla että pääsykokeiden kautta. Mahdollisuudet ovat lisääntyneet. Ongelmia kylläkin on kurssimääriin perustuvassa pisteytysmallissa, joka korostaa laajan matematiikan merkitystä sellaisiinkin jatko-opintoihin pyrittäessä, joissa muut aineet olisivat ehkä mielekkäämpiä. Oikista varten olisi varmasti mielekkäämpää opiskella yhteiskuntaoppia kuin fysiikkaa. Jos pisteytysmallia saataisiin korjattua, se korjaisi paljon niistä ongelmista, joita osa lukiolaisista nyt kokee.”

Kaikki uudistukset eivät tuota hyvinvointia. Virtalan mielestä sellainen on uusin kirjoituksiin liittyvä uudistus, joka tekee ylioppilaskirjoituksissa ruotsin ja sitä myötä viiden aineen kirjoittaminen on tulossa uudestaan pakolliseksi. Lukiolaisten liiton kanta on, että nykyinen neljän aineen kirjoittaminen pitäisi riittää ylioppilaaksi pääsemiseksi: matematiikan, äidinkielen, reaaliaineen ja pitkän kielen.

”Tämä muutos koskettaa ehkä pienempää osaa, koska useimmat kirjoittavat ruotsin joka tapauksessa. Mutta silti on niitä, joille nämä muutokset ovat raskaita ja saattavat muodostua kynnykseksi saada kirjoituksia läpi”, Lukas sanoo.

Tulevaisuuspainetta syytä hellittää

Erilaisten helposti saatavilla olevien tukiverkostojen leventämisen lisäksi Lukiolaisten liiton puheenjohtaja haluaisi lisää rauhaa lukioajan ympärille.

”Lukiossa ollaan opiskelemassa tulevaisuutta varten ja se opiskelu on varmasti ykkösprioriteetti. Mutta sen ohella pitäisi saada kasvaa ihan rauhassa. Pitäisi painottaa, että riittää kun tekee oman parhaansa, oman jaksamisensa rajoissa.”

Virtala korostaisi myös sitä, ettei opintopaikan välittömän saamisen ympärille kannata rakentaa liian suurta painetta.

”Tämän päivän kiireisessä kulttuurissa välivuoden pitäminen on saatu kuulostamaan katastrofaaliselta. Eihän se niin ole. Useimmat huomaavat, että välivuosi onkin avartava mahdollisuus kokea, pohtia ja löytää omaa reittiä.”

”Nuoruutta yritetään minun mielestäni nopeuttaa ja tiivistää, jokainen pitäisi saada putkesta nopeasti tuottavaan työhön. Mutta mihin tässä valmiissa maailmassa on kiire? Minä jouduin pohtimaan sitä asiaa esimerkiksi silloin, kun hain tähän pestiin – tiesin, että valmistuminen viivästyy sitten vuodella. Mutta aika nopeasti tulin siihen tulokseen, että mitä väliä. Täytin pari viikkoa sitten kaksikymmentä, eikä tässä ole mikään hätä vielä mihinkään.”


Teksti: Jaakko Kaartinen
Artikkeli on ilmestynyt Villi-lehdessä 2/2022

Loading...
Loading...

Jaa:

Edellinen Meri Larivaara: Nuorille tilaa hetkessä elämiseen Seuraava Tasavallan presidentin tervehdys kirkon nuorisotyön ammattilaisille
Twitter Facebook-f Instagram
  • Tietoa meistä
  • Tilaa uutiskirje
  • Tietosuojaseloste
  • Saavutettavuusseloste
  • Kirjaudu

Lasten ja nuorten keskus ry
Y-tunnus: 0215274-5
Teollisuuskatu 21
00510 Helsinki
0215274-5

puh. 044 299 0553
toimisto@lastenjanuortenkeskus.fi

© Kaikki oikeudet pidätetään

Käytämme evästeitä, jotta sivustomme toimii oikein ja voimme analysoida tietoliikennettä. Painamalla "Tämä on OK" hyväksyt, että laitteellesi tallennetaan evästeitä. Voit muokata haluamiasi evästeitä kohdasta "Asetukset".

 

Evästeistä
Lasten ja nuorten keskuksen logo

Käytämme evästeitä kehittääksemme sivustoamme ja palveluamme. Evästeet ovat pieniä tekstitiedostoja, joita verkkosivusto tallentaa tietokoneellesi tai mobiililaitteellesi, kun käyt sivustolla. Evästeet tallentavat tietoa laitteesi käytöstä ja käyttötavoista. Tämän tiedon avulla tutkimme kävijämääriä sivuillamme. Voit hyväksyä tai estää ei-välttämättömien evästeiden käytön tässä ikkunassa.

Välttämättömät evästeet

Nämä ovat sivuston teknisen toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä.

Kolmannen osapuolen evästeet

Käytämme mm. Google Analyticsiä keräämään tietoa kävijämääristä ja suosituimmista sivuista. Tämä tieto on anonyymiä eli emme voi tunnistaa yksittäisiä kävijöitä.
Tämän evästeen hyväksyminen auttaa meitä kehittämään sivustoamme.

Please enable Strictly Necessary Cookies first so that we can save your preferences!

Lisää evästeistä ja tietosuojasta

Tustustu tietosuojaselosteeseemme, jossa käsitellään myös evästeitä.

Apuna:  GDPR Cookie Compliance