Suomalaisten lasten maailma mullistui vuoden 2020 keväällä. Maailmanlaajuinen koronapandemia on siitä lähtien tuonut paljon epävarmuutta lasten, nuorten ja perheiden arkeen, rajoittanut sosiaalista vuorovaikutusta sekä ajoittain sulkenut kouluja ja muita nuorille tärkeitä kohtaamis- ja harrastuspaikkoja.
Koronapandemian aiheuttama kriisitila ei ole ohi, mutta jo nyt voimme tarkastella sen aiheuttamia haittavaikutuksia nuorten elämään. Opetus- ja kulttuuriministeriö on rahoittanut nuorisoalojen järjestötoimijoiden hankkeita vuonna 2021 myönnetyllä erityisavustuksella. Paljon hyvää työtä on jo nyt tehty järjestökentällä, mutta pandemian negatiivisten pitkäaikaisvaikutusten lieventämiseksi tarvitaan edelleen lisäresursseja!
Ahdistusta, yksinäisyyttä ja huolta – nuoret ja koronan vaikutukset
Osa nuorista on pärjännyt pandemian keskellä suhteellisen hyvin, mutta osalle aika on ollut erityisen raskasta. Erityistä huolta herättää pienituloisten perheiden, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien nuorten sekä haastavassa tai haavoittuvassa asemassa olevien nuorten hyvinvointi. Monet tukipalvelut ovat pahasti ruuhkautuneet, hyvinvointivaje kasvaa entisestään, osa nuorista on jäänyt tuen ulkopuolelle ja yhteiskunnallinen turvallisuustilanne on muuttunut huomattavasti lyhyessä ajassa.
Pelastakaa Lapset ry:n julkaisema Lapsen ääni 2022 -raportti tiivistää lasten ja nuorten kokemuksia koronapandemian vaikutuksista. Melkein puolet kyselyyn vastanneista kertoi kokeneensa pandemian vieneen vuosia hukkaan heidän elämästään sekä aiheuttaneen huolta niin omasta kuin läheisten hyvinvoinnista. Raportissa kiteytetään kokonaistilanne: mitä pienemmät tulot tai haastavampi elämäntilanne perheessä on, sitä enemmän poikkeusaika on vaikeuttanut lasten ja nuorten elämää. Myös THL:n Kouluterveyskyselyn tulokset kertovat kasvaneesta avuntarpeesta – varsinkin tyttöjen kokema ahdistus, koulu-uupumus ja yksinäisyys ovat kasvaneet huolestuttavasti.
Tarve nuorten tukemiseen ja pandemian haittavaikutuksia lieventävään työhön on mittava, ja tämä tarve tulee todennäköisesti säilymään vielä pitkälle tulevaisuuteen, jos ilmiöön ei kiinnitetä erityistä huomiota.
Yhteinen tavoite, eri keinot – järjestövoimin koronan haittavaikutuksia ehkäisemässä
Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi vuonna 2021 yhteensä 917 600 € erityisavustuksia nuorisoalan järjestöjen hankkeille koronakriisin nuoriin kohdistuneiden vaikutusten lieventämiseksi. Avustuksen tavoitteena oli tukea hankkeita, joilla lievitetään nuorten osattomuutta ja yksinäisyyttä sekä vahvistetaan nuorten edellytyksiä toipua koronakriisin seurauksista. Avustuksen saivat kuusi järjestöä: Pelastakaa Lapset ry, Seta ry, Outward Bound Finland ry., Suomen NMKY:n Liitto, Lasten ja nuorten keskus sekä Non Fighting Generation.
Pelastakaa Lapset on koordinoinut yhteistyötä avustusta saaneiden järjestöjen kesken. Jo varhaisessa vaiheessa verkoston jäsenet ymmärsivät, miten kaikilla on sama päätavoite, mutta jokaisella järjestöllä on omat erityiset keinonsa niiden saavuttamiseksi.
Mukaan-hanke taklaamassa nuorten yksinäisyyttä
Lasten ja nuorten keskuksen Mukaan-hankkeessa luotiin ja testattiin digitaalisuuteen ja vertaisuuteen perustuvia työkaluja ja toimintatapoja syksystä 2021 kevääseen 2022. Keinoja yksinäisyyden taklaamiseen ideoivat sekä nuoret itse että kasvatuksen ammattilaiset Mukaan-hautomoissa. Hautomoissa ideoitiin mm. Seiskat-toimintaa seiskaluokkalaisten ryhmäytyspäiviin ulkopuolelle jättämisen vähentämiseksi ja nuorten omaa kaverisovellusta.
13–18-vuotiaiden kaverisovelluksesta Frendiestä kehittyi konkreettinen ratkaisu nuorten yksinäisyyteen ja 1500 nuorta ympäri Suomen on ottanut Frendien käyttöön. Sovelluksen kautta nuori saa myös halutessaan yhteyden nuorisotyöntekijään. Nuoren yksinäisyys koskettaa myös hänen vanhempiaan ja Mukaan-hankkeessa kehitettiinkin digimuotoinen vanhempainiltamalli, Murehdintaklubi. Klubi on kolmen kerran kokonaisuus, jossa käsiteltävät teemat nousevat paikkakuntien vanhemmilta tai valtakunnallisesti koskettavista teemoista. Hankkeessa kehitettiin myös ulkopuolisuuden ehkäisyn Upee-työkalu. Se auttaa kasvatuksen ja nuorisotyön ammattilaista vahvistamaan osallisuutta ja huolehtimaan, että ketään ei jätetä ulkopuolelle.
“Koulussa mulla ei ole yhtään ystävää tai kaveria. Frendiestä löysin ihan uusia ihmisiä. Varsinkin yhtä sanoisin ihan ystäväksi, vaikka ei olla edes nähty livenä.”
Vaikka julkisesta keskustelusta korona on jo väistynyt, ovat pandemia-ajan pitkäkestoiset vaikutukset erityisesti nuorten kohdalla nousemassa vasta esiin. Koronan seuraukset näkyvät monen nuoren elämässä esimerkiksi sosiaalisten taitojen puutteena ja nuorten välisen kanssakäymisen vaikeutena. Moni nuori on käynyt läpi murrosiän merkityksellistä elämänvaihetta koronan varjossa ja sen leimaamana. Hankkeissa toteutetulle työlle on siis myös jatkossa kasvavassa määrin tarvetta.
Lue lisää nuorisoalojen järjestötoimijoiden hankkeista Pelastakaa lapset ry:n blogista.
Kirjoittajat:
Jussi-Pekka Paija ja Marjaana Hulkko, Pelastakaa Lapset ry
Heli Pruuki ja Nelli Jäntti-Tuominen, Lasten ja nuorten keskus
