Virsivinkit

Virsi 1; Hoosianna

Hoosianna on alkujaan hepreankielinen huudahdus, joka merkitsee “auta, pelasta”. Jo varhain huudahdusta alettiin käyttää myös kuninkaille ja Jumalalle sekä erityisesti odotetulle Messiaalle osoitettuna riemuhuutona. Virsikirjan ensimmäinen virsi on saksalaisen katolisen papin ja Ruotsissa kapellimestarinakin toimineen Georg Joseph Voglerin vuonna 1795 säveltämä kuorolaulu. Myöhemmin Hoosiannaa on alettu laulaa myös seurakunnan yhteislauluna.

Virsi on erityisesti seurakuntien lapsityöhön tarkoitettu adventtilaulu. Virren laulaminen liittyy tapaan sytyttää adventtikynttilöitä yksi kerrallaan. Virsi kattaa koko adventtiajan: sunnuntai sunnuntain jälkeen sytytetään aina yksi kynttilä lisää. Virren sisältöön ei kuitenkaan ole edes yritetty mahduttaa eri adventtisunnuntaiden erityissanomaa ja luonnetta. Virren aiheeksi riittää hyvin adventin pääteema: Jeesuksen odottaminen ja joulun lähestyminen.

Virttä lauletaan erityisesti ensimmäisen adventin sekä palmusunnuntain jumalanpalveluksissa. Virren melodian on säveltänyt Yossef Hadar. Juhani Forsberg on kirjoittanut sävelmään sanat, jotka pohjautuvat Matteuksen evankeliumiin. Neljännessä säkeistössä lauletaan ”hoosianna”, joka tarkoittaa suomeksi ”auta, pelasta”. Ensimmäisen kerran virttä on laulettu Suomessa yli 50 vuotta sitten, vuonna 1967.

Kerrotaan, että uskonpuhdistaja Martti Luther olisi saattanut kirjoittaa Enkeli taivaan -virren omille lapsilleen vuonna 1534. Kenties Lutherin lapset ovatkin esittäneet jouluevankeliumin tai seimikuvaelman juuri tämän virren sanoin ja sävelin. Enkeli taivaan -virttä on Suomessa laulettu suomeksi jo 400 vuotta. Koska tuolloin 1600-luvun alkupuolella vain harvassa Ruotsi-Suomen kirkossa oli urut, laulettiin (tai ”veisattiin”) virret ilman säestystä, lukkarin (esilaulaja) johdolla. Enkeli taivaan virren suomensi saksankielestä Hemminki Maskulainen 1600-luvulla ja meille tuttujen sanojen muokkaajana on ollut Julius Krohn.

Virsikirjamme jouluvirsien osaston aloittaa viiden keskiajalta peräisin olevan, alun perin latinankielisen virren sarja (16-20). Nykyiseen virsikirjaan saatiin kuudeskin alun perin latinankielinen virsi: Juhlimaan tulkaa. Moni tuntee sen suosittuna kuorolauluna Adeste fideles.

Sävelmä on Saksasta, sleesialaisten kansanlaulujen kokoelmasta vuodelta 1842. Virren sanat kirjoittanut tanskalainen kirjailija Bernhard Severin Ingemann (1789–1862) toimi Sorøn akatemian lehtorina. Suomennoksen virteen on tehnyt Hilja Haahti. Maa on niin kaunis on erittäin suosittu virsi ja sitä käytetään sekä jouluna, että ympäri vuoden.

Virsi, jonka jokainen säkeistö alkaa sanalla "leipää" on kirjoitettu käytettäväksi paastonajan virtenä. Leipä-teema on virressä hallitseva, mutta näkökulma vaihtuu säkeistöstä toiseen. Virren kirjoittanut suomenruotsalainen pappi Ola Cleve (1898-1977) toimi lähes koko pappisuransa ajan Helsingin ruotsalaisissa seurakunnissa. Virsi ilmestyi ensi kerran 1979 säveltäjänsä Harald Andersénin 60-vuotispäiväksi julkaistussa juhlakirjassa Chorus et psalmus. Andersén (1919-2001) tuli tunnetuksi suomalaisen kuorotaiteen uudistajana. Varsinaisen päätyönsä hän teki kirkkomuusikkojen kouluttajana Sibelius-Akatemiassa.

Palmusunnuntain virsi, jonka alkuperäinen teksti on kirjoitettu jo 800-luvulla latinaksi. Sen kirjoittaja Theodulf Orleansilainen kuoli vuonna 821. Tekstin suomennos on Leena Suutarlan ja Anna-Maija Raittilan käsialaa vuodelta 1979. Virsi on saanut Melchior Vulpiuksen (n. 1560-1615) valoisan sävelmän. Sama melodia on liitetty peräti kuuteen eri virteen ja on siis virsikirjamme tutuimpia (esimerkiksi virsi 395 Jo ennen syntymääni). Vulpius toimi kanttorina Weimarissa.

Virren kirjoittaja on irlantilainen Cecil Frances Alexander. Hän kirjoitti paljon runoja ja lauluja lapsille ja There is a green hill far away sisältyi hänen kokoelmaansa Hymns for Little Children vuodelta 1848. Laulu on syntynyt sairaan lapsen vuoteen äärellä: Cecil Alexandra teki kotikäyntityötä ja vieraili perheiden, köyhien ja vanhusten luona. Tämä nimenomainen lapsi toipui sairaudestaan ja piti virttä omana virtenään.