Virsivinkit

Virsi 88; Lensi maahan enkeli

Laulu on kirjoitettu lasten pääsiäisvirreksi Pyhäkouluyhdistyksen, nykyisen Lasten ja nuorten keskuksen ry:n, kevätmateriaaliksi vuonna 1961. Laulu liitettiin vuonna 1969 Pyhäkoululauluihin (nykyinen Lasten virsi) ja lopulta virsikirjaan 1986. Virren säkeistöt 1-3 ovat Jaakko Haavion kirjoittamat; Niilo Rauhala teki neljännen säkeistön vuonna 1979. Virren on säveltänyt Kaarlo Voipio, joka toimi Hämeenlinnan seurakunnan kanttorina.

Virsi syntyi siten, että ensin valittiin sävelmä, johon Anna-Maija Raittilaa pyydettiin kirjoittamaan sanat. Sävelmä on peräisin ehtoollisvirrestä Let us break bread together (’Murtakaamme leipää yhdessä’). Raittilan niukka mutta vaikuttava teksti istuu oivallisesti sävelmään. Virren ytimen muodostava kertosäe liittyy Johanneksen evankeliumin kohtiin, jotka kertovat ylösnousseen Jeesuksen ilmaantumisesta opetuslasten keskelle, kun ovet olivat lukossa: "Läpi lukkojenkin / Herra Jeesus tulla voi. / Kuolleista hän noussut on." (Joh. 20:19-29)

Virren sävelmä syntyi tammikuussa 1974. Norjalainen kirkkomuusikko Egil Hovland (s. 1924) sai Ruotsista kirjeen, jossa häntä pyydettiin säveltämään perhejumalanpalveluksen kiitosvirsi: "Måne och sol, vatten och vind och blommor och barn skapade Gud." Koko sävelmä syntyi hetkessä, vain neljässä minuutissa.

Tämä kastevirsi on Anna-Maija Raittilan (1928-2012) käsialaa. Runoilijan tavoitteena oli tuoda kasteen merkitys esiin mahdollisimman yksinkertaisesti. Siinä puhutaan siitä, kuinka voimme joka aamu kasteen lahjan turvin aloittaa elämämme kuin puhtaalta pöydältä. Selkeä, helposti laulettava sävelmä, joka on monessa muussakin virressä, on peräisin Böömistä, Tsekinmaasta, 1500-luvulta.

Ruotsalainen piispa Jesper Swedberg on kirjoittanut virren psalmin 150 pohjalta vuonna 1694. Virsi suomennettiin vuoden 1701 ns. Vanhaa virsikirjaa varten, ja aikojen kuluessa suomennosta ei ole kovinkaan paljon tarvinnut muutella. A-sävelmän juuret ovat Saksassa; se pohjautuu Heinrich Albertin laulusävelmään. Tästä muokkautui ruotsalainen toisinto; a-sävelmä. Virren b- sävelmä on taas toisinto eli mukaelma tästä a-sävelmästä! Sen ovat tehneet ja laulaneet suomalaiset.

Virren on kirjoittanut ruotsalainen pelastusarmeijan upseeri August Storm. Hänen iloisuutensa ja valoisuutensa säilyivät läpi elämän vaikeasta selkäsairaudesta huolimatta. Tämä myönteinen asenne välittyy virren sanoissakin. Virren b-sävelmä on kuulunut virteen alun alkaen eli vuodesta 1900, jolloin laulu liitettiin kokoelmaan Hengellisiä lauluja ja virsiä. Sävel on amerikkalaisen G.C. Stebbinsin. Virsi on monikäyttöinen. Sitä käytetään yhtä lailla niin hautajaisissa kuin syntymäpäivilläkin.

Virren melodia on peräisin 1600-luvulta saakka. Sama sävelmä löytyy virsikirjastamme useasta virrestä, mm. virrestä 60, jonka teksti liittyy palmusunnuntaihin. Virren 395 sanat on tehnyt virsirunoilija Niilo Rauhala vuonna 1984. Virsiteksti pohjautuu usein kastetilaisuuksissa luettavaan psalmiin 139.

Virsi on Pohjoismaiden tunnetuimman hengellisten laulujen kirjoittajan, ruotsalaisen Lina Sandellin tekemä. Lina oli pappilan tyttö ja kerrotaan, että Lina istuskeli kodin pihapuuhun rakennetussa majassa lukien, kirjoittaen ja luontoa tarkkaillen. Kun on turva Jumalassa -virren säkeistöt Lina kirjoitti 17– 18-vuotiaana, perimätiedon mukaan tuossa majan suojassa: ”Siinä hän lämpiminä kesäiltoina, tähtien alkaessa tuikkia, kuunteli lintujen hiljaista viserrystä kun ne vetäytyivät turvalliseen pesäänsä oksien joukkoon”.

Englantilainen Fred Pratt Green (1903-2000) kirjoitti tekstin "Christ is the world’s light" vuonna 1969 Englannin metodistien virsikirjan lisävihkoa varten. Greenin vaikutus englanninkieliseen virsirunouteen 1960-luvun lopun jälkeen on ehkä suurempi kuin kenenkään toisen.

Virren säveltäjä Jean Sibelius syntyi Hämeenlinnassa 8.12.1865. Hän aloitti musiikkiopintonsa jo varsin nuorena; ensin pianonsoiton viisivuotiaana ja sävelsi ensimmäisen kappaleensa 9-vuotiaana. Hänen varsinaiseksi pääsoittimekseen vaihtui kuitenkin teini-iässä viulu. Sibelius opiskeli musiikkia ensin Suomessa, ja sitten ulkomailla, mm. Saksassa ja Itävallassa. Hän on edelleenkin maailmalla tunnetuin suomalainen säveltäjä. Sibelius julkaisi viimeiset uudet sävellyksensä noin 60-vuotiaana; ja kuoli vuonna 1957, 91-vuotiaana.