Mene sisältöön
Main Menu
  • Meistä
      • Ajankohtaista
      • Tietoa meistä
      • Strategia ja säännöt
      • Järjestön rakenne
      • Yhdistyksen kokous 2022
      • Toimintakertomukset ja -suunnitelmat
      • Yhteisvastuu 2022
      • Tievatupa
      • Aluetyö
      • Kolehdit
      • Publiva Oy
      • Partaharju-säätiö
      Menu
      • Ajankohtaista
      • Tietoa meistä
      • Strategia ja säännöt
      • Järjestön rakenne
      • Yhdistyksen kokous 2022
      • Toimintakertomukset ja -suunnitelmat
      • Yhteisvastuu 2022
      • Tievatupa
      • Aluetyö
      • Kolehdit
      • Publiva Oy
      • Partaharju-säätiö
  • Toiminta
      • Mediat
      Menu
      • Mediat
      • Lastenkirkko
      • Ttila
      • Pieni on suurin
      • Villi
      Menu
      • Lastenkirkko
      • Ttila
      • Pieni on suurin
      • Villi
      • Ulkopuolisuuden ehkäisy
      Menu
      • Ulkopuolisuuden ehkäisy
      • Saapas
      • Moottoripaja
      • PIKI-toimintamalli
      • Perheystävä
      • Walk in -terapia
      • Frendie-kaverisovellus nuorille
      • Mukaan-hanke
      Menu
      • Saapas
      • Moottoripaja
      • PIKI-toimintamalli
      • Perheystävä
      • Walk in -terapia
      • Frendie-kaverisovellus nuorille
      • Mukaan-hanke
      • Osallisuus
      Menu
      • Osallisuus
      • Lapsivaikutusten arviointi
      • Nuorten vaikuttajaryhmät
      • Nuorten tulevaisuusseminaari
      • NAVI
      Menu
      • Lapsivaikutusten arviointi
      • Nuorten vaikuttajaryhmät
      • Nuorten tulevaisuusseminaari
      • NAVI
      • Musiikki
      Menu
      • Musiikki
      • Liikunta
      Menu
      • Liikunta
      • Luotu liikkumaan
      Menu
      • Luotu liikkumaan
      • Kansainväliset yhteydet
      Menu
      • Kansainväliset yhteydet
      • Ympäristöasiat
      Menu
      • Ympäristöasiat
  • Koulutukset
  • Leirit ja Tapahtumat
      • Kansainväliset rippikoulut
      • Retket ja tapahtumat
      • Leirit
        • Polku-leiri 2023
      • Isoskoulutukset
      • Ilmoittautumiset
      Menu
      • Kansainväliset rippikoulut
      • Retket ja tapahtumat
      • Leirit
        • Polku-leiri 2023
      • Isoskoulutukset
      • Ilmoittautumiset
  • Materiaalit
  • Ota yhteyttä
      • Henkilökunta
      • Järjestön yhteystiedot
      • Tilaa uutiskirje
      • Medialle
      • Töihin meille
      • Laskutustiedot
      • Kolehtitilitykset
      • Tue toimintaa
      Menu
      • Henkilökunta
      • Järjestön yhteystiedot
      • Tilaa uutiskirje
      • Medialle
      • Töihin meille
      • Laskutustiedot
      • Kolehtitilitykset
      • Tue toimintaa
  • Tue toimintaa
  • In english
Search
Close
Search
  • Meistä
    • Ajankohtaista
    • Tietoa meistä
    • Strategia ja säännöt
    • Järjestön rakenne
    • Toimintakertomukset ja -suunnitelmat
    • Yhteisvastuu 2022
    • Tievatupa
    • Aluetyö
    • Kolehdit
    • Publiva Oy
    • Partaharju-säätiö
  • Toiminta
    • Mediat
      • Lastenkirkko
      • Ttila
      • Pieni on suurin
      • Villi
    • Ulkopuolisuuden ehkäisy
      • Saapas
      • Moottoripaja
      • PIKI-toimintamalli
      • Perheystävä
      • Walk in -terapia
      • Mukaan-hanke
    • Osallisuus
      • Lapsivaikutusten arviointi
      • Nuorten vaikuttajaryhmät
      • Nuorten tulevaisuusseminaari
      • NAVI
    • Musiikki
    • Koulutukset Stepissö
    • Liikunta
      • Luotu liikkumaan
    • Kansainväliset yhteydet
    • Ympäristöasiat
  • Leirit ja tapahtumat
    • Kansainväliset rippikoulut
    • Retket ja tapahtumat
    • Leirit
    • Isoskoulutukset
    • Ilmoittautumiset
  • Materiaalit
  • Ota yhteyttä
    • Henkilökunta
    • Järjestön yhteystiedot
    • Tilaa uutiskirje
    • Medialle
    • Töihin meille
    • Laskutustiedot
    • Kolehtitilitykset
    • Tue toimintaa
  • Henkilökunta
  • Medialle
  • Tietoa koulutuksista
  • In English

Ajankohtaista

Etusivu » Ttila » Ttilan digivinkki: tunne kamerasi

Ttilan digivinkki: tunne kamerasi

18.06.2021

Vaikka mobiilikamerat ovat todella helppoja käyttää, niin tutustumalla sen ominaisuuksiin saa siitä enemmän irti kuvauksissa.

Myös mobiililaitteiden kamera on mustalaatikko, jonka ”neulansilmänä” toimii objektiivi ja kuva muodostuu kameran kennolle. Nämä kamerat ovat kehittyneet nopeasti ja tarjoavat tällä hetkellä erinomaista still- ja videokuvaa. Linssin päälle kiinnitettävät lisäoptiikat lisäävät entisestään mobiilikameroiden käyttömahdollisuuksia. Niihin voi kiinnittää pienen tele-, laajakulma tai makrolisäkkeen, jolloin kuvaamaan päästään uudella tavalla ja kuvakulmalla.

Mekaniikka on yksi osa kameraa, mobiililaitteissa myös aplikaatiot ovat merkittävässä osassa. Puhelimen tai padin mukana tuleva kameraohjelma ei ole joka tilanteessa paras mahdollinen. Niissä on usein varsin rajalliset mahdollisuudet säätää aukkoa, valotuksen kestoa ja kennon herkkyyttä (ISO), vaan automatiikka säätää näitä. Yleisimmissä kuvaustilanteissa kehittyneet automatiikat pärjäävät varsin pitkälle, mutta vaikeissa valaisuolosuhteissa automatiikka usein epäonnistuu. Pimeällä otetuista kuvista tulee epätarkkoja joko kameran lisätessä kennon herkkyyttä, joka johtaa rakeisuuden lisääntymiseen tai pidentää laukaisuaikaa, jolloin liike-epäterävyys usein pilaa kuvan.

Aplikaatiokaupoissa (Google Play ja Appstore) on lukemattomia kamerasovellutuksia. Kukin löytää varmasti omiin kuvaustottumuksiinsa sopivan ja monipuolisen kamera-aplikaation. Näillä voidaan eri kuvauksen elementtejä säätää tarvittaessa manuaalisesti vaativiin valaisuolosuhteisiin sopiviksi parhaimman lopputuloksen saavuttamiseksi. Tämä sama pätee myös aplikaatioihin, joilla jälkikäsitellaan kuvia tai editoidaan videoita. Tässä oppaassa on lueteltu muutamia näitä aplikaatioita kohdassa Ohjelmat. Osa on ilmaisia, osa maksaa muutaman euron.

Mobiililaite on erinomainen kuvaus-, editointi- ja jakamisväline. Voi sillä kyllä soittaakin.

Opi kuvaamaan

Kuvaaminen ei ole napin painelua ja osoittelua eri suuntiin. Kuvaustilanteessa kameraa kannattaa opetella käyttämään oikein, jolloin epäonnistuneiden kuvien määrä vähenee ja tilaa säästyy mobiililaitteen muistista. Tässä tärkeimmät pikavinkit onnistuneeseen kuvaamiseen.

Tue kamera kunnolla

Merkittävä osa kuvista ja videoista epäonnistuu kameran liikuttelun seurauksena. Still -kuviin tulee liike-epäterävyyttä ja videokuvasta tulee levoton ja mahdoton seurata. Aloittelevan videokuvaajan helmasynti onkin kameran liiallinen liikuttelu.

Kamera kannattaa tukea. Yksinkertaisimmillaan kyynärpäät tuetaan omaan kehoon ja kameraa pidellään kahdella kädellä. Mobiililaitteiden äänenvoimakkuussäätimiä voi käyttää myös kameran laukaisussa, jolloin ote sopii paremmin kuvaamiseen kuin ruutua tökkäämällä. Myös langallisten kuulokkeiden äänenvoimakkuussäätimiä voi hyödyntää laukaisimena.

Kameran voi tukea seinään tai pöytään. Paras tapa tukea kamera on hankkia kunnollinen jalusta. Jalustoja on erikseen still- ja videokuvaamiseen. Edelliset pääsääntöisesti lukitaan paikoilleen niin horisontaalisesti kuin vertikaalisestikin. Jälkimmäisissä on vaimennus, jolloin videokameran liikkeistä tulee rauhallisia. Jo pienellä pöytäjalustalla voi parantaa kuviensa terävyyttä.

Rajaus ja kuvakoot

Kuvaustilanteessa etsitään kuvakulma ja -koko, liikutetaan kameraa tämän aikaansaamiseksi, stabiloidaan kamera ja kuvataan kuva tai otos.

Kun etsitään sopivaa kuvakulmaa kuvaajan on oltava valmis nousemaan pöydälle, laskeutumaan lattiantasoon, itseasiassa etsimään parasta kuvakulmaa oikeastaan millä tavalla tahansa. Tikkaat ovat yksi kuvaajan parhaimpia varusteita. Ryhmäkuvista tulee parempia, jos niitä kuvaa hieman yläviistosta. Silmientasolta kuvattu otos ei useinkaan ole se paras mahdollinen kuvakulma tarinan kannalta. Se on tylsä.

Kuvakoot perustuvat ihmisten mittasuhteisiin. Nyrkkisääntönä on, ettei kuvaa tai videota rajata henkilön nivelien kohdalta mm. polvista tai kyynärpäästä vaan niiden välistä.

Kuvakoon vaihtamisella viedään tarinaa eteenpäin.

Tsekkaa kuvakoot Ylen mainiossa Ideasta elokuvaksi - opas ekan leffan tekemiseen: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/03/09/ideasta-elokuvaksi-opas-ekan-leffan-tekemiseen

YK | Yleiskuva
mahdollisimman laaja kuva
näytetään kokonaisuus, missä ollaan
yksityiskohdat eivät erotu

LKK | Laaja kokokuva
ihminen ympäristössään
yläpuolella paljon tilaa
alapuolella paljon tilaa

KK | Kokokuva
ihminen kokonaan
pään päällä ei turhaa tilaa
jalkojen alla ei turhaa tilaa

LPK | Laaja puolikuva
ihminen reiden puolivälistä ylöspäin
pään päällä ei turhaa tilaa
alas lasketut kädet näkyvät kokonaan

PK | Puolikuva
puolet ihmisestä
rajaus noin navan kohdalta
pään päällä ei turhaa tilaa

PLK | Puolilähikuva
rajaus kainaloiden tai rinnan kohdalta
pään päällä ei turhaa tilaa
tärkeintä ihminen

LK | Lähikuva
ihmisen kasvot
olkapään kaarta näkyy
pään päällä ei tilaa tai päälakea leikaten

ELK | Erikoislähikuva
Erikoislähikuva tuo esille jonkin yksityiskohdan, vaikkapa osan kasvoista.

Kuvakoon vaihdolla kerrotaan tarinaa esimerkiksi kolmen otoksen kuvauksessa: ensin yleiskuva, sitten puolilähikuva ja lopuksi erikoislähikuva. Näin katselija otoksissa lähestyy kohdetta.

Kun painat laukaisinta, älä tökkää vaan purista.

Rajaa kuvaa riittävästi

Kuvaa kannattaa rajata aina riittävästi. Suurin osa tylsistä kuvista tai otoksista muodostuu silmien tasalta kuvatuista yleiskuvista (YK). Rajaaminen on toki mahdollista myös editointivaiheessa mutta se heikentää aina kuvan laatua. Tavoitteena onkin rajata kuva mahdollisimman valmiiksi jo kuvausvaiheessa.

Rajaa kuvasta pois kaikki epäolennainen. Kaikki mikä ei tue tarinaa tai on tarkoituksetonta kannattaa yrittää rajata pois.

Tarkkaile niin kuvan etu- kuin taka-alaa. Moni otos on mennyt pieleen hassun taustan vuoksi. Kaikki epäoleellinen kannattaa rajata pois: roskakorit, vaatemytyt jne.

Varo linjoja, etteivät ne ”kasva” kohteen päästä. Tällaisia ovat esimerkiksi puut, tolpat ovenkarmit jne. Käytä linjoja viemään katselijan huomio itse pääkohteeseen. Polku, tieura, horisontti ohjaavat katselijan silmää hänen katsellessaan kuvaa.

Sijoita pääkohde hieman kuva-alan keskustasta sivuun nk. kultaiseen leikkaukseen, joka viehättää katselijaa. Rajaa ihmiselle aina nenän puolelle enemmän tilaa kuin niskan puolelle esimerkiksi haastattelutilanteissa. Hieman yläviistosta kuvattu on aina armollisempi kohteelle. Kaksoisleuat eivät tule niin herkästi esiin.

Loading...
Loading...

Jaa:

Edellinen Marjukka Luoma kouluttajan sijaiseksi Lasten ja nuorten keskukseen Seuraava Ttilan digivinkki: perusta Ttila-kerho
Twitter Facebook-f Instagram
  • Tietoa meistä
  • Tilaa uutiskirje
  • Tietosuojaseloste
  • Saavutettavuusseloste
  • Kirjaudu

Lasten ja nuorten keskus ry
Y-tunnus: 0215274-5
Teollisuuskatu 21
00510 Helsinki
0215274-5

puh. 044 299 0553
toimisto@lastenjanuortenkeskus.fi

© Kaikki oikeudet pidätetään

Käytämme evästeitä, jotta sivustomme toimii oikein ja voimme analysoida tietoliikennettä. Painamalla "Tämä on OK" hyväksyt, että laitteellesi tallennetaan evästeitä. Voit muokata haluamiasi evästeitä kohdasta "Asetukset".

 

Evästeistä
Lasten ja nuorten keskuksen logo

Käytämme evästeitä kehittääksemme sivustoamme ja palveluamme. Evästeet ovat pieniä tekstitiedostoja, joita verkkosivusto tallentaa tietokoneellesi tai mobiililaitteellesi, kun käyt sivustolla. Evästeet tallentavat tietoa laitteesi käytöstä ja käyttötavoista. Tämän tiedon avulla tutkimme kävijämääriä sivuillamme. Voit hyväksyä tai estää ei-välttämättömien evästeiden käytön tässä ikkunassa.

Välttämättömät evästeet

Nämä ovat sivuston teknisen toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä.

Kolmannen osapuolen evästeet

Käytämme mm. Google Analyticsiä keräämään tietoa kävijämääristä ja suosituimmista sivuista. Tämä tieto on anonyymiä eli emme voi tunnistaa yksittäisiä kävijöitä.
Tämän evästeen hyväksyminen auttaa meitä kehittämään sivustoamme.

Please enable Strictly Necessary Cookies first so that we can save your preferences!

Lisää evästeistä ja tietosuojasta

Tustustu tietosuojaselosteeseemme, jossa käsitellään myös evästeitä.

Apuna:  GDPR Cookie Compliance